Suo­ma­lais­tut­ki­ja: Wag­ne­rin kapina on mer­kit­tä­vä käänne so­das­sa, mutta sen on­nis­tu­mi­nen on epä­to­den­nä­köis­tä

Suomalaisasiantuntijat eivät usko Wagner-kapinan horjuttavan Putinin asemaa. Kuvassa Wagnerin joukkoja Rostov na-Donussa. LEHTIKUVA / AFP
Suomalaisasiantuntijat eivät usko Wagner-kapinan horjuttavan Putinin asemaa. Kuvassa Wagnerin joukkoja Rostov na-Donussa. LEHTIKUVA / AFP

Palkkasotilasryhmä Wagnerin kapinan onnistuminen on epätodennäköistä, arvioi Ulkopoliittisen instituutin (Upi) tutkija Jyri Lavikainen STT:lle.

– Vaikea nähdä, että se voisi onnistua. Ainoa mahdollisuus onnistua olisi se, että Venäjän turvallisuuskoneisto hylkäisi (presidentti) Vladimir Putinin ja sopisi vallanjaosta (palkkasotilasryhmän johtajan) Jevgeni Prigozhinin kanssa, Lavikainen sanoo.

Lavikaisen mukaan Venäjän kansalliskaartia mobilisoidaan todennäköisesti jo tällä hetkellä ja joukkoja viedään suojaamaan Moskovaa.

– Moskova on ainoa realistinen mahdollisuus Prigozhinille, ja sinne Wagner-joukot ovatkin ilmeisesti pyrkimässä.

Lavikainen sanoo, ettei osannut odottaa Wagner-joukkojen kapinaa, mutta ei toisaalta yllättynyt, kun se lopulta tapahtui.

– Jo viime kesästä lähtien Prigozhin on haastanut riitaa Venäjän asevoimien kanssa, ja se on vain jatkunut ja jatkunut. Retoriikka on koventunut ja alkanut kohdistua myös Putiniin. Tavallaan tarina on nyt saavuttanut kulminaatiopisteensä, hän kuvailee.

Lavikainen arvioi, että kapinaan johtaneet tapahtumat käynnisti se, kun Venäjän puolustusministeriö yritti ottaa Wagnerin hallintaansa.

– Prigozhin on varmaankin arvioinut, ettei hän selviydy, ellei hän iske itse ensin. Mikä olisi ollut hänen asemansa Venäjällä, jos hän olisi joutunut luopumaan Wagnerista?

Venäjän huomio poissa Ukrainasta

Vaikka kapina ei onnistuisikaan, se voi Lavikaisen mukaan olla Venäjän ja Ukrainan välisen sodan kokonaiskuvassa hyvinkin merkittävä käänne.

– Ensimmäistä kertaa sodan aikana Venäjän asevoimien huomio on Venäjän sisällä eikä Ukrainassa, ja sen lisäksi Ukraina vielä käynnistelee vastahyökkäystään.

Lavikaisen mukaan kapina on paljon isompi käänne kuin mitä Ukrainan vastahyökkäys yksinään olisi ollut.

– Se (kuinka suuri käänne kapina on) riippuu siitä, miten nopeasti asia ratkeaa ja kykeneekö Ukraina käyttämään tilanteen hyödykseen. Tämä saattaa olla jopa sodan merkittävin käänne sitten sen, kun Venäjän joukot vetäytyivät Kiovan ympäriltä (maalis–huhtikuussa 2022). Tämä voi tarjota Ukrainalle loistavan mahdollisuuden saada isoja voittoja rintamalla, hän sanoo.

Lavikainen pitää käytännössä varmana, että Ukraina pyrkii hyödyntämään tilanteen jollain tavalla.

– Jos tässä käy niin, että Venäjän asevoimat ja Wagner joutuvat käymään kovia taisteluita, niin kyllä se vähän mietityttää, että miten Venäjän asevoimat voi samaan aikaan huoltaa Ukrainassa taistelevia joukkojaan. Siitä tulisi varmasti monimutkaisempaa, mikä tarkoittaa sitä, että silloin Ukraina pystyy iskemään.

"Rajan hallinta erityisen tärkeää"

Muutkaan suomalaisasiantuntijat eivät usko Prigozhinin johtaman kapinan uhkaavan Putinin asemaa, vaikka kapina lisääkin epävakautta Venäjällä.

Asiantuntijat ovat kommentoineet Venäjän tilannetta Twitterissä.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan mukaan on luultavaa, että Wagner-kapina nujerretaan. Suomen näkökulmasta valtakamppailu Venäjällä ja maan mahdollinen epävakautuminen vaativat kuitenkin herkeämätöntä vahtia.

– Mutta jos kapina etenee ja seurauksena on sotilaallisia välienselvittelyjä, sisällissotaa muistuttava tilanne, rajan hallinta on erityisen tärkeää, Aaltola kirjoittaa.

Hänen mukaansa heikentyvissä valtioissa ryhmittymien väliset kiistat ovat arkipäiväisiä eikä vallan monopoli Venäjällä enää ole täysin Putinin käsissä.

– Prigozhin pelaa upporikasta rutiköyhää. Haastaa valtaa, kun ei enää ollut mitään hävittävää. Kapina on käynnissä. Putinin odotetaan murskaavan sen. Mutta jos tässä on ongelmia ja sekavuus jatkuu, se kertoo vallan perustojen rakoilemisesta Venäjällä, hän kirjoittaa.

Aaltolan mukaan Prigozhinin "julkea valtahaaste" vaatii nopeaa valtanäytöstä Putinilta.

– Jos sitä ei tule tai (se) on köykäinen, valta valuu käsistä.

"Prigozhinin suhde hallintoon epäselvä"

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen sanoo Twitterissä Venäjän tilanteen olevan lähestulkoon läpinäkymätön ulospäin.

– Prigozhinin asema ja suhde hallintoon on epäselvä, emme tiedä, mihin hän pyrkii, onko hän tilanteessa aidosti itsenäinen toimija vai kytköksissä Putiniin. Tämän hetkisen tiedon valossa kehitys vaikuttaa silti vakavalta.

Vanhasen mukaan on pitkään ollut ennakoitavissa, että sota luo jännitteitä Venäjällä ja että tyytymättömyys kanavoituu väistämättä johonkin, vaikka se ei olekaan näkynyt ulos kansalaisissa tai eliitissä.

– Jos kapina on todellinen, seuraavat päivät ja viikot näyttävät sen kulun. Putinilla on edelleen käytössään suuri määrä turvallisuuspalvelujen väkeä – olettaen, että ne ovat lojaaleja hänelle. Viime kädessä juuri ase- ja turvallisuuspalvelujen lojaalius ratkaisee kehityksen, hän tviittaa.

Vanhanen kuitenkin muistuttaa, että vielä on mahdoton sanoa varmuudella, mistä on kysymys.

– Jos kyseessä sotilasvallankaappaus, mutta se tyrehtyy nopeasti, Putin varmasti pyrkii kiristämään otettaan Venäjällä. Vastustajat joutuvat tiukempaan otteeseen, mutta toisaalta Putinin arvovalta johtajana kokee myös kolauksen: näin on käymässä joka tapauksessa, hän analysoi.

Vanhanen ei kuitenkaan vielä julistaisi maan hajoavan, vaikka Venäjällä käynnistyisi avoin ja ennakoitu valtakamppailu.

– Järjestelmä ei ole sisimmissään muuttumassa. Kyse on ennemmin riskialttiin sotaan lähtemisen väristyksistä ja riskien kostautumisesta lähinnä sen aloittajille eli Kremlille, hän kirjoittaa.

Suomessa oltava hereillä

Myös kokoomuksen ensimmäisen kauden kansanedustajat kenraalimajuri evp. Pekka Toveri ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll kommentoivat tapahtumia Twitterissä.

Toveri arvioi, että Prigozhinin kapinointi tuskin saa suurempaa tukea aseellisissa joukoissa.

– En usko, että Putinin valta olisi vakavasti uhattuna, sisäisen turvallisuuden joukot ovat vahvemmat kuin Wagnerin joukot. Mutta tämä heikentää Venäjää, Toveri kirjoittaa.

Limnéllin mukaan yksi historianlehti on Venäjällä kääntymässä.

– Jos tiedot pitävät paikkansa, on sisäinen valtakamppailu Venäjällä nyt käynnissä. Prigozhin on tähän asti ollut koskematon, mutta tuskin enää, ja sisäinen sekaannus lisääntyy, hän kirjoittaa Twitterissä.

Venäjän naapurimaana tätä kehitystä on Suomessa Limnéllin mukaan syytä seurata tarkoin. Kapinointi on saanut Putinin näyttämään heikolta, ja tämän on pakko reagoida tilanteeseen, hän sanoo.

Ulkoministeriön kestävän kehityksen ja kaupan viestinnän yksikön päällikkö Ville Cantell kirjoittaa Twitterissä, että todellinen vallankaappaus vaatisi tukea vallan sisäpiiristä, ja on epäselvää, onko Prigozhinilla sitä.

– Seuraavat tunnit Putinin puheen jälkeen ovat tärkeitä. - - Mitä enemmän aikaa kuluu, kasvaa epävarmuus ja riskit. Uskottavuus kuitenkin pelissä, eli seuraako toimet sanoja, hän analysoi.

Hän myös muistuttaa, ettei "hetkeksikään pidä luulla Wagneria hyväntahtoisiksi vapauttajiksi".

– Kyseessä on pahamaineinen palkka-armeija, joka syyllistynyt järkyttäviin sotarikoksiin.

Ilmoita asiavirheestä