Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, Sitra, julkaisi taas kyselyn tulokset suomalaisten tulevaisuususkosta. Mihin suuntaan kehityskulkujen uskotaan menevän vai pysytäänkö paikallaan. Kohderyhmä oli 15–84-vuotiaat kansalaiset Suomessa. Vastauksia tuli 3 226.
Tämän Sitran Tulevaisuusbarometrin mukaan kunta- ja aluevaaleissa suomalaisten äänestyspäätöksiin eniten vaikuttavat asiat ovat työpaikat, hyvinvointivaltion säilyttäminen ja kansallinen turvallisuus. Oman tulevaisuuden paranemiseen tai pysyvän entisellään uskotaan paremmin, mutta luottamus asuinkunnan, Suomen ja varsinkin ihmiskunnan tulevaisuuteen horjuu.
Tämä oli odotettavissa, koska sodista ei ihmiskunta näköjään pääse eroon. Reviirien muodostaminen ja niistä taistelu kuuluu evoluution perintöömme.
Toinen ihmiskuntaa yhdistävä asia on ilmakehä. Aiheuttamamme ilmaston lämpeneminen tulee huonontamaan ihmiskunnan elinoloja. Onneksi luonnon merkityksen hyvinvoinnille ymmärrämme entistä paremmin. Tulemme suhtautumaan luontoon vastuullisemmin.
Eniten arjen hyvinvointiin vaikuttavat terveys, toimeentulo ja turvallisuus.
Yhteiskunta on rahaohjautuva. Nyt ei ole kylliksi rahaa ohjattavaksi hyvinvointialueille, jotka ovat tärkeitä hyvinvoinnin ylläpitäjiä. Nyt on ohjattava enemmän rahaa tappo- ja tuhoamisaseisiin ja niiden käyttäjien koulutukseen.
Väittämästä ”Päättäjillä on innostavia visioita hyvinvointialueeni tulevaisuudesta”, vastaajista 31 prosenttia oli täysin eri mieltä ja 33 prosenttia jokseenkin eri mieltä.
Suunnilleen sama osa vastaajista oli sitä mieltä, ettei päätöksenteossa huomioida riittävästi päätösten pitkän aikavälin vaikutuksia.
Jäin kaipaaman kysymystä, että haluatko mieluummin maksaa enemmän veroa kuin, että julkista sotepalveluvalikoimaa supistetaan?
Yhteiskunnan kielteisimpinä kehityskulkuina pidetään sitä, että ihmisten välinen eriarvoisuus kasvaa, ja seuraavaksi, että alueelliset erot kasvavat, syntyvyys vähenee, väestö keskittyy, mutta vähemmän kielteisenä, että kansa muuttuu monikulttuurisemmaksi.
Se, että tekoälystä tulee osa arkea jakaa vastaajien arvioita, 31 prosenttia arvioi tämän vaikutuksen erittäin tai jossain määrin myönteiseksi ja 40 prosenttia erittäin tai jossain määrin kielteiseksi. Me jo käytämme tekoälyä kapeasti moniin toimintoihin. Kotonakin on tietokone liitettynä nettiin, älykännykkä, älytelevisio, älykello, robottipölynimuri, ruohonleikkaajarobotti, verkkopankki ja verkkokaupat. Nyt on ruvettu puhumaan yleisestä tekoälystä ja sellaisesta, joka ohittaa ihmisen kyvykkyyden.
Luottamus päätöksentekoon heikkenee. Tietoa tullaan käyttämään enemmän päätöksenteon tukena.
Vastaajat uskovat, että maan talouden kasvu jatkuu heikkona. Se on huono asia, koska hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito vaatii reilua jatkuvaa taloudellista kasvua.
Markus E. Myllymäki
Vaasa