Suo­ma­lais­ten ta­lou­del­li­nen mie­len­rau­ha pysyi en­nal­laan, mutta Ruot­sis­sa ro­mah­det­tiin Suomen tasolle

Danske Bank on mitannut pohjoismaalaisten taloudellista mielenrauhaa vuodesta 2018. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen
Danske Bank on mitannut pohjoismaalaisten taloudellista mielenrauhaa vuodesta 2018. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen

Ruotsalaisten taloudellinen mielenrauha on romahtanut suomalaisten tasolle. Danske Bankin vuosittain teettämässä Taloudellinen mielenrauha 2023 -kyselytutkimuksessa suomalaisten mielenrauhan taso oli sama kuin vuosi sitten, mutta Ruotsin indeksiluku laski samaan lukemaan Suomen kanssa.

Danske Bank on mitannut pohjoismaalaisten taloudellista mielenrauhaa vuodesta 2018. Suomen lukema on ollut koko mittaushistorian ajan vertailun heikoin, ja nyt ensimmäistä kertaa se sai Ruotsista seuraa listan hännille.

Muutoin järjestys on pysynyt käytännössä aina samana, ja tälläkin kertaa ykkösenä on Tanska ja kakkosena Norja.

Danske Bankin kehittämä indeksi mittaa esimerkiksi omaa arviota taloudesta, rahojen riittämistä arjessa, taloushuolia ja näkymiä tulevaisuuteen. Ykkösenä olevan Tanskan indeksiluku on nyt 6,4, kun Ruotsissa ja Suomessa se on tasan 6.

YouGov Finlandin toteuttamaan kyselyyn vastasi Suomessa yli 3 000 ja Pohjoismaissa yhteensä yli 6 000 vastaajaa. Aineisto kerättiin helmi–maaliskuussa.

Suomalaiset ovat sopeutuneet

Yksi syy ruotsalaisten romahdukseen löytyy Danske Bankin Suomen henkilöasiakasliiketoiminnan vt. johtajan Janne Lassilan mukaan siitä, että Ruotsissa kotitaloudet ovat kärsineet Suomea enemmän korkojen noususta.

– Ruotsissa asuntolainat on tyypillisesti sidottu kolmen kuukauden välein tarkistettavaan korkoon, jolloin myös korkojen nousu on näkynyt nopeammin kuin Suomessa. Suomessa asuntolainan korko tarkistetaan tyypillisesti kerran vuodessa, hän sanoo tiedotteessa.

Lisäksi Dansken tiedotteessa sanotaan korkojen nousun osuvan samaan aikaan, kun lainsäädäntö on pakottanut ruotsalaiset lyhentämään asuntolainojaan. Asuntojen hinnat laskivat Ruotsissa Dansken mukaan viime kuussa yli 10 prosenttia vuoden takaisesta.

Suomalaisten Danske katsoo asiakasdatansa perusteella sopeutuneen korkojen ja hintojen nousuun. Lassila sanoo korona-ajan säästöjen antaneen peliaikaa sopeuttaa kulutusta muuttuneeseen hinta- ja korkotasoon, vaikka tilanne onkin ollut monessa kodissa hankala.

"Tieto ei lisää tuskaa"

Vastaajien yleisin taloudellinen huoli on se, ettei odottamattomiin menoihin ole varaa. Toisena tulee huoli siitä, ettei voi elää haluamansa kaltaista elämää, ja kolmantena seuraa huoli tulevan eläkkeen riittävyydestä.

Kyselyn mukaan kolmannes suomalaisista on viikoittain huolissaan rahojensa riittävyydestä. Tulojen ja menojen sovittaminen yhteen on vaikeaa suurin piirtein yhtä monelle.

Lassila huomauttaa tiedotteessa, että nopea hintojen nousu on aiheuttanut monelle suomalaiselle kaaoksen tunnetta.

– Siksi tulojen ja menojen selvittäminen on avain taloudelliseen mielenrauhaan. Taloudessa tieto ei lisää tuskaa vaan vähentää sitä, hän sanoo.

Koko kyselyn historian miesten taloudellinen mielenrauha on ollut vankempi kuin naisilla, ja näin on tälläkin kertaa. Noin kolmannes miesvastaajista sanoo suhtautuvansa taloudelliseen tilanteeseensa luottavaisesti, kun naisista näin kokee reilu viidennes. Aiempaa useampi mies on kuitenkin kuukausittain huolissaan rahojen riittämisestä.

Ilmoita asiavirheestä