Kansanedustaja Timo Heinosen (kok.) mukaan Naton kannatus yleensä hivenen laskee, kun Yhdysvallat tekee jotain. Kansanedustaja (sd.) Satu Taavitsaisen mielestä Suomella ei ole ketään vihollista.
Suomalaisten selvä enemmistö vastustaa puolustusliitto Naton jäsenyyttä tuoreen HS-gallupin mukaan. Tulos ei yllätä Lännen Median haastattelemia eduskunnan puolustusvaliokunnan jäseniä.
Kokoomuksen kansanedustajan Timo Heinosen mukaan kansa on tyytyväinen siihen tapaan, miten Suomen ulkopolitiikkaa on johdettu presidentti Sauli Niinistön kaudella.
–Tämä on aika odotettu tulos. Kun Venäjä tekee jotain, Naton kannatus yleensä hivenen nousee ja toisaalta kun Yhdysvallat tekee jotain, Naton kannatus yleensä hivenen laskee. Tulos menee sen trendin sisään.
Natoon hakemista vastustaa 59 prosenttia suomalaisista ja hakemisen kannalla on 22 prosenttia. HS gallupin tulos vastaa hyvin suomalaisten keskimääräistä Nato-jäsenyyden kannatusta. Ainoastaan kokoomuksen kannattajat ovat niukasti Naton kannalla.
Heinosen mukaan tuloksessa näkyy se, että kokoomus on linjannut aiemmin puoluekokouksessa, että Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuusasemaa. Hän pitää kuitenkin nykylinjaa hyvänä.
–En usko, että presidentinvaaleista saadaan Nato-vaaleja tälläkään kertaa. Presidentti Niinistön politiikka nauttii niin suurta arvostusta vasemmalta oikealle. RKP:n presidenttiehdokas Torvalds on ainoa, joka on irtaantunut siitä jonkin verran.
Heinonen kuitenkin korostaa, että Suomi on valinnut määrätietoisesti puolensa. Suomella on selkeät kumppanit turvallisuuspolitiikassa ja maa on osa läntistä arvoyhteisöä.
"Olemme kaikkien kanssa hyvissä väleissä"
Sdp:n kansanedustajan Satu Taavitsaisen mukaan ihmisillä on sama tunne Nato-asiassa kuin hänellä itsellään. Taavitsainen ei kannata Nato-jäsenyyttä, vaan Suomen pitää pysyä liittoutumattomana maana.
–Suurin osa kansasta vastustaa Natoon liittymistä. Minun mielestä poliitikkojen pitää kuunnella kansaa. Meillä on mennyt monta vuotta hyvin, kun olemme olleet liittoutumattomia.
Taavitsainen arvelee, että Nato nousee esiin presidentinvaaleissa, koska tenttejä vetävät toimittajat kysyvät todennäköisesti aiheesta. Hän toivoo, että maan hallitus ja nykyinen puolustusministeri pitävät sotaharjoituksissa saman vanhan linjan.
–Meillä pitää olla riittävästi itsetuntoa katsoa joka ilmasuuntaan eri maita suoraan silmiin ja keskustella asioista. Suomella ei ole ketään vihollista. Olemme kaikkien maiden kanssa hyvissä väleissä, Taavitsainen sanoo.
Kansanedustaja Krista Mikkosen (vihr.) mukaan Naton vastustajien osuus HS-gallupissa oli yllättävänkin suuri.
–Kysely heijastaa aika hyvin pitkän aikavälin tuloksia. Vaikka tilanne on jännittynyt ja puolustuspolitiikasta puhutaan enemmän lehdissä ja mediassa, se ei kuitenkaan innosta suomalaisia Naton taakse.
Suomi tekee tiivistä yhteistyötä Naton kanssa ja on kumppanina erityisasemassa. Mikkosen mukaan kynnys varsinaiseen Nato-jäsenyyteen on silti korkea.
"Kansan linja on oikea linja"
Keskustan kansanedustaja Mikko Savolan mukaan kansan mielipide on ollut hyvin vakaa Nato-kysymyksessä. Ukrainan kriisin aikana Naton kannatuksessa oli pientä nousua, mutta nyt tilanne on tasaantunut.
–Kansan linja on oikea linja. En kiistä sitä millään tavalla. Turvallisuuspolitiikasta pitää silti käydä keskustelua. Presidentinvaaleissa Nato-kysymys nousee omalla tavallaan esille.
Savolan mukaan Suomen puolustuksen selkäranka on yleinen asevelvollisuus ja sotilaallinen liittoutumattomuus. Hän jatkaa, että Nato-kumppanuus ja EU-puolustuksen kehittäminen on myös tärkeää.
Savola muistuttaa, että Natokin on muuttumassa, kun Yhdysvallat on kääntänyt aika voimakkaasti vastuuta puolustuksen kehittämisestä jäsenmaille.
–Se lisää painetta, että meidän pitää huolehtia Euroopan sisäisestä turvallisuudesta. Emme voi luottaa siihen, että Yhdysvallat olisi auttamassa täällä ensimmäisenä mahdollisessa kriisitilanteessa.
JUHO MÄKELÄ
