Suomalaisista yli 60 prosenttia suhtautuu myönteisesti maamme EU-jäsenyyteen. Kielteisesti asiaan suhtautuu 17 prosenttia, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) arvo- ja asennetutkimuksesta.
EU-jäsenyyden suosio jatkaa näin ennätystasolla, jonne se nousi Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuussa 2022.
– EU-kriittisyys paikantuu erityisesti ihmisiin, jotka ovat hyvin tyytymättömiä suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Suomalaiset suhtautuvat yleisesti varauksella demokratian tilaan, mutta erityisen synkkänä suomalaisen demokratian näkevät EU:hun kielteisesti suhtautuvat, sanoo tulosanalyysin kirjoittanut Evan toimituspäällikkö Sami Metelinen tiedotteessa.
Tutkimukseen vastasi yli 2 000 aikuista ihmistä. Virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tiedot kerättiin 31.1.–13.2.
Myös perussuomalaisten EU-myönteisyys noussut Venäjän hyökkäyssodan jälkeen
Erityisen EU-myönteisiä ovat 18–25-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat, akateemisesti koulutetut ja opiskelijat. Puolueiden kannattajaryhmistä EU-myönteisimpiä ovat RKP:n, vihreiden, SDP:n ja kokoomuksen äänestäjät. Myös enemmistö vasemmistoliiton ja keskustan kannattajista suhteutuu EU-jäsenyyteen myönteisesti. Kristillisdemokraattien äänestäjät ovat tutkimuksen mukaan pikemminkin kielteisiä kuin myönteisiä.
Kriittisimmin EU-jäsenyyteen suhtautuvat puolestaan perussuomalaisten äänestäjät, joista yli puolet on kielteisellä kannalla. Myönteisesti EU:hun suhtautuu perussuomalaisten äänestäjistä reilu viidennes. Myös perussuomalaisten EU-myönteisyys on kasvanut Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, sillä vielä vuonna 2021 vain 14 prosenttia perussuomalaisten äänestäjistä suhtautui EU:hun myönteisesti.