Tiistaina Brysselistä tuli osalle hetkessä jopa hyvin etäinen. Helsinkiin vain edellisiltana saapunut Henri Satuli sai aloittaa heti paluumatkavalmistelut, kun tieto Brysselin iskuista tuli ennen puolta kymmentä aamulla.
Se ei kuitenkaan riittänyt. Yleensä parituntisesta matkasta paisuikin koko päivän reissu, kun Brysselin lentokenttä suljettiin ja junayhteydet Belgiaan katkaistiin.
– Päätin, että pitää päästä heti takaisin perheen luokse. Asumme vain kävelymatkan päässä Maalbeekin metroasemalta. Se on tavallaan meidän pieni kylä. Työpaikka, koti, koulut ja kaikki on siinä ihan vieressä. Nyt tuli sellainen tunne, että meidän kylään on tultu, Satuli sanoo.
Kahden aikaan iltapäivällä lähtenyt lento Amsterdamiin oli yksi ensimmäisistä yhteyksistä, jolla pääsi Suomesta käsin edes hieman lähemmäksi Brysseliä.
Vielä iltapäivällä kaikki junayhteydet Hollannista Antwerpeniin, Brysseliin ja Pariisiin oli kuitenkin katkaistu.
Siitä huolimatta moni jatkoi toiveikkaana junalla matkaa kohti rajakaupunkeja.
Vajaan kymmenen kilometrin päässä Belgian rajalta olevassa Roosendaalissa Birgit Muller ja Mike Moran olivat odottaneet jo pitkän tovin ennen kuin he pääsivät junalla takaisin Antwerpeniin, jossa he ovat olleet vajaan viikon ajan lomailemassa.
Bristolissa asuvat Muller ja Moran kuulivat iskuista vasta lounasaikaan.
Heidän mielestään iskuista ei kuitenkaan pidä liikaa pelästyä, vaikka vastaavat iskut voisivat olla mahdollisia myös Englannissa.
– Pidän mahdollisena, että iskuja saattaa tulla enemmän Eurooppaan. Tällä hetkellä en kuitenkaan pelkää matkustamista. Asiat pitää kuitenkin nähdä perspektiivissä, eikä panikoida, Muller sanoo.
Moranin mielestä iskut myös osoittavat, että EU:n pitäisi tällaisina hetkinä pysyä yhtenäisenä.
– Vaikka Englantiin on tulossa kansanäänestys EU-jäsenyydestä, mielestäni tämä on niitä aikoja, jolloin pitäisi pitää enemmän yhtä kuin hajaantua.
Vaikka Charlie Hebdo -lehteen tehty hyökkäys ja marraskuussa olleet Pariisin terrori-iskut nostivat valmiustasoa myös Brysselissä, silti isku Euroopan unionin pääkaupunkiin pääsi jopa yllättämään monia.
Parikymmentä vuotta Brysselissä asunut Satuli myöntää elättäneensä toivetta, ettei tällaista tekoa voisi tapahtua Belgiassa.
– Varsinaisia terroristi-iskuja ei ole aiemmin ollut Belgiassa, vaikka täältä on lähtenyt tekijöitä liikkeelle. Ennen tätä päivää olisin sanonut, että Suomessa on tapahtunut enemmän tämäntyyppisiä asioita kuin täällä: kouluampumisia, yökerhoampuminen ja ostoskeskusiskuja.
– Tämä ei ole kuitenkaan maailman suurvalta, eikä ole sillä tavoin symbolinen kohde. Toisaalta on aika vaikeaa seurata näiden tekojen logiikkaa.
Vasta noin kahdeksan aikaan illalla ensimmäiset junayhteydet toimivat jälleen Antwerpenin ja Brysselin välillä. Tuntia myöhemmin Brysselissä oli edessä se näky, johon koko matkan oli ehditty valmistautua: Tyhjiä katuja, sireenien ulinaa, kymmenittäin poliiseja, mutta myös koko päivän ajaneita taksikuskeja, muutamia pyöräillen liikkeelle lähteneitä kaupunkilaisia ja parvekkeelle kokoontunutta nuorisoa. Bryssel oli hiljentynyt, mutta ei täysin.
JOHANNA JUUPALUOMA / LÄNNEN MEDIA