Bengt Homlströmin ystävä ja kollega, Aalto-yliopiston taloustieteen professori Marko Terviö pitää uusinta suomalaisnobelistia maailmanlaajuisesti erittäin tunnettuna henkilönä. Holmströmin teoriat kuuluvat jokaisen taloustieteen tutkijakoulutettavan yleissivistykseen.
– 70-luvun lopulla ja 80-luvulla tehdyt tutkimukset ovat levinneet niin laajalle, että on oikeastaan ihan sama, missä päin maailmaa on. Ne tulevat väistämättä vastaan ensimmäisenä vuonna. Jos tutkijaksi aikoo, niin vaikkei itse erikoistuisi mikrotalousteoriaan, ne ovat niin keskeisiä juttuja, että niihin väistämättä törmää.
Terviö ei osaa sanoa, mitä kollegan menestys merkitsee Suomelle, sillä akateeminen maailma ei jakaudu niinkään valtioihin, vaan eri tutkimusaloihin ja yliopistoihin.
– Ennemmin nostaisin esille ne yliopistot, joissa hän on tehnyt suurimman osan tutkimuksistaan ja viettänyt suurimman osan urastaan. Northwestern-yliopistolla ja MIT:llä on eniten varaa nostaa sulkaa hattuun. Tietysti on kiva juttu, että hänellä on tämä Aalto-yhteys. Hänhän on yliopiston hallituksessa ja varmaan sitä kautta tuo yliopistolle mainetta ja kunniaa, Terviö sanoo.
Hän oli itse seminaarissa, kun tieto Holmströmin palkinnosta kantautui Suomeen. Ensitöikseen Terviö onnitteli ystäväänsä.
– Lähetin hänelle sähköpostin niin kuin varmaan tuhannet muutkin. Mutta Bengtillä on tapana käydä täällä meidän laitoksella aina silloin tällöin. Viimeksi hän kävi kesäkuussa kääntymässä ja juttelemassa. Täytyy varmaan seuraavalla kerralla onnitella ihan henkilökohtaisesti.
Palkinnonsaaja ei yllättänyt yliopistolla ketään.
– On tätä jo monta vuotta odotettu. Nobel-komitea tuntuu vuosittain vähän vaihtelevan taloustieteen osa-alueita. Mikrotaloustieteelle tuli Nobel viimeksi muutama vuosi sitten, joten siinä mielessä ajateltiin alan vuoron olevan kenties vasta parin vuoden päästä. Mutta tosi kivaa, että hän sai sen, Terviö sanoo.
RIIKKA HAPPONEN / LÄNNEN MEDIA