Suomalaisiin kohdistuneiden digihuijausten määrä kasvoi merkittävästi viime vuonna, kertoo Finanssiala.
Etujärjestön mukaan suomalaisilta yritettiin huijata kaikkiaan 107,2 miljoonaa euroa. Kasvua oli edellisvuodesta lähes 40 prosenttia.
Pankit onnistuivat kuitenkin pysäyttämään ja palauttamaan huijattuja varoja reilun 44 miljoonan euron edestä. Näin ollen suomalaiset menettivät verkkohuijauksissa viime vuonna vajaat 63 miljoonaa euroa.
Eniten rahaa menetettiin tietojenkalasteluhuijauksissa, joissa verkkorikollisten haaviin päätyi vajaat 32 miljoonaa euroa. Summa kasvoi peräti 160 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna.
Huijarit korostavat usein kiirettä
Finanssialan petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm sanoo, että huijarit käyttävät nykyään tietojenkalasteluun aiempaa monipuolisempia keinoja. Näitä ovat esimerkiksi puhelinsoitot, joissa huijarit saattavat esiintyä vaikkapa poliisina tai pankin työntekijänä.
Hän muistuttaa, että huijausyrityksissä korostetaan usein nopean reagoimisen tarvetta. Siksi kiire kannattaa unohtaa esimerkiksi erilaisia maksuja vahvistettaessa.
– Erityisesti maksujen vahvistamisessa on oltava erittäin tarkkana. Asiakkaiden on hyvä tarkistaa huolellisesti, mihin he ovat maksua vahvistamassa, jottei se lähde vahingossa huijareille, Saxholm sanoo Finanssialan tiedotteessa.
Mainoksiin suhtauduttava kriittisesti
Tietojenkalasteluhuijausten jälkeen seuraavaksi eniten rahaa suomalaisilta vietiin viime vuonna sijoitushuijauksilla, reilut 20 miljoonaa euroa. Määrä kasvoi noin neljänneksellä edellisvuodesta.
Saxholm sanoo, että erityisesti sijoittamiseen liittyviin mainoksiin kannattaa suhtautua kriittisesti.
– Jos esimerkiksi kryptovaluuttoihin sijoittaminen kiinnostaa, siihen ei koskaan kannata ryhtyä pelkästään netissä näkyneen mainoksen kautta vaan perehtyä asiaan rauhassa ja etsiä tietoa muualta, Saxholm sanoo.
Tehokkaampi tietojenvaihto olisi tärkeää
Finanssialan julkaisemat luvut perustuvat pankeilta kerättyihin tietoihin. Järjestön mukaan pankit ovat huijausten torjumisessa hyvin tehtäviensä tasalla, mutta kyse on jatkuvasta kilpajuoksusta yhä ovelampia ja kehittyneempiä huijausmenetelmiä vastaan.
Saxholm sanoo, etteivät huijaukset lopu pelkällä tehokkaalla torjunnalla. Hän korostaa tietojenvaihdon tärkeyttä eri toimijoiden välillä.
– Tietojenvaihtoa sekä pankkien välillä että pankkien ja viranomaisten välillä olisi tehostettava huomattavasti. Nykyisen lainsäädännön vuoksi se on tällä hetkellä varsin rajattua, Saxholm sanoo.
Lisäksi hän toteaa, että jokainen voi omalla valppaudellaan pienentää riskiä tulla huijatuksi. Esimerkiksi Finanssialan viime vuonna käynnistämä kampanja tarjoaa neuvoja huijausten varalle.