Sveitsin Baselissa olevat suomalaiset euroviisufanit odottavat innolla lauantain finaalia, missä nähdään paitsi Suomen oma edustaja Erika Vikman, myös Ruotsia edustava suomenruotsalaisbändi KAJ.
Suomen Euroviisuklubin OGAE Finlandin puheenjohtaja Jouni Pihkakorpi kehuu Suomea edustavaa Vikmania loistavaksi euroviisuedustajaksi. KAJ'n kohdalla on hänen mukaansa hieman hupaisaakin se, että kun Ruotsi ensimmäisen kerran vuoden 1998 jälkeen lähettää ruotsiksi esitetyn kappaleen, siihen tarvittiin suomalaisten apua.
– Onhan meillä herkullinen tilanne, miten tässä käy, Pihkakorpi sanoo
Samoilla linjoilla on helsinkiläinen euroviisufani Anne Heiman. Hän uskoo, että Suomen sijoitus finaalissa tulee olemaan erittäin hyvä. Ratkaisevana tekijänä hän pitää Vikmanin sisäistä voimaa.
– Meillä on niin mahtava artisti, huikea biisi ja niin mieletön lavakarisma, että lopputulos tulee olemaan ihan loistava.
Pihkakorven arvion mukaan Suomi lähtee lauantain finaaliin tavoittelemaan voittoa. Hän perustaa arvion Vikmanin torstaiseen semifinaaliesitykseen.
– Erika täytti koko areenan. Se oli paras vastaanotto kaikista niistä artisteista, keitä siellä oli. Meillä on kaikki mahdollisuudet voittaa, Pihkakorpi hehkuttaa.
Sopivan kokoinen kaupunki
Pihkakorpi on ollut Baselissa viime viikon perjantaista saakka. Hän arvioi kaupungin kivaksi paikaksi ja sopivan kokoiseksi Euroviisuille.
– Täällä näkyvät Euroviisut joka puolella. Kaupunkilaiset ovat hyvin mukana tässä, Pihkakorpi kertoo.
– Alusta lähtien fanit on huomioitu myös hyvin täällä.
Pihkakorpi puhuu yli 20 Euroviisujen kokemuksella. Hänen mukaansa isoissa kaupungeissa Euroviisut voivat tavallaan hävitä muun kaupungin vilinään, jolloin tapahtuma ei ole niin näkyvä kuin hieman pienemmissä paikoissa. Viime aikojen tapahtumista Baselin Euroviisut muistuttavat hänen mukaansa Liverpoolin toissa vuoden viisuja, jotka myös olivat lämminhenkinen tapahtuma ja joissa koko kaupunki oli mukana.
Viime vuonna Malmön viisuja varjostivat laajat mielenosoitukset, jotka liittyivät Israelin Gazassa käymään sotaan. Muutama mielenosoitus on Baselissa nähty viisuviikon aikana, mutta ne ovat olleet suhteellisen pieniä ja sujuneet rauhallisesti.
Baselissa pisteitä saa hyvin toimiva julkinen liikenne. Ainoa haittapuoli on korkeahko hintataso, mutta Pihkakorven mukaan nämä eivät ole edes kalleimmat Euroviisut, joissa hän on ollut.
– Kyllä Oslo varmasti vie voiton. Ja samoin Tel Aviv silloin, kun Euroviisut olivat Israelissa. Tämä on vasta kolmannella sijalla.
Heiman kehuu Baselin viisuissa saksalaistyyppistä täsmällisyyttä. Hänen mukaansa viime vuonna Malmössä oli myös runsaasti sääntöjä, mutta niistä luistettiin aika paljon. Esimerkiksi Baselin turvajärjestelyjä hän pitää erinomaisina.
Yhteisöllisyys kiehtoo
Pihkakorven ensimmäiset Euroviisut olivat Tukholman tapahtuma vuonna 2000, ja sen jälkeen hän on ollut mukana lähes joka vuosi. Mikäs Euroviisuissa sitten kiehtoo?
– Yleisellä tasolla tämä on musiikkikilpailu. Alkuperäinen ajatus on ollut yhdistää kansoja. Uskon, että tällaiselle kilpailulle on edelleen paikka.
Viisut kiinnostavat ihmisiä, ja Pihkakorven mukaan ne myös yhdistävät eurooppalaisia hyvällä ja harmittomalla tavalla.
Tukholman viisuissa Pihkakorvelle oli ikimuistoinen hetki, kun Euroviisujen tunnussävel kajahti soimaan tapahtuman aluksi.
– Menivät kylmät väreet ja karvat nousivat pystyyn, että wow, tämä on hienoa.
Yksi merkittävä tekijä on viisufanien yhteisöllisyys, kun ihmisiä tulee tapahtumaan ympäri Eurooppaa.
– Huolimatta siitä, että meillä on erilaiset suosikit, mistä pidämme, niin silti olemme kavereita keskenämme. Tuemme toisiamme.
Viisufanien piirissä eri maiden kappaleista on tapana puhua hyvään sävyyn, vaikkei kappaleesta niin itse välittäisikään. Lisäksi faneille on täysin hyväksyttyä vaihtaa mielipidettään kappaleista.
Heiman puolestaan on viisuissa paikan päällä nyt kolmatta kertaa. Hänen mukaansa parasta ovat upeat esitykset ja huipputuotanto. Myös Heiman kehuu yhteisöllisyyttä.
– Täällä on huikea ilmapiiri, hirveän välitön tunnelma kaikkien ihmisten kanssa. Täällä tutustuu uusiin ihmisiin. Kaikkien kanssa on hyvin helppo jutella, ja kokonaistunnelma on ihan mahtava.
Euroviisut elämäntapa
Suomi on Euroviisuissa noussut takavuosien jumbosijoilta merkittäväksi euroviisumaaksi. Pihkakorpi kertoo, että myös suhtautuminen euroviisufaneihin on muuttunut: aiemmin faniutta piti vähän salailla ja hävetä. Samalla lailla euroviisumusiikista puhuttiin muusta musiikista erillisenä.
Nykyisin Suomen Uuden musiikin kilpailusta tulee monenlaista musiikkia, joka toimii myös valtavirrassa.
– Mikään ei ole enää tyypillistä euroviisumusiikkia, vaan kaikki musiikki on euroviisumusiikkia. Tämän kautta euroviisufanitus on tullut hyväksyttävämmäksi Suomessa, Pihkakorpi sanoo.
Hänelle Euroviisut eivät ole harrastus, vaan elämäntapa.
– Vuosi rakentuu toukokuun Euroviisujen ympärille. Lauantaina on vuoden viimeinen päivä, sunnuntaina on vuoden ensimmäinen päivä, Pihkakorpi kuvailee.
Hänen mukaansa ensin podetaan Euroviisujen jälkeistä masennusta kuukausi, mutta sen jälkeen alkaa tapahtua. On euroviisupiknikkejä ja iso euroviisuristeily. Ja pian ilmoitetaankin jo seuraavasta isäntäkaupungista ja kerrotaan erilaista informaatioita tulevista Euroviisuista.
----
Korjattu aiempaa uutista kello 18.39: Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että Ruotsi lähettää Euroviisuihin ruotsiksi esitetyn kappaleen ensimmäisen kerran vuoden 1999 jälkeen. Oikea vuosiluku on 1998.
