Suo­ma­lai­set toi­vo­vat uudelta hal­li­tuk­sel­ta inf­laa­tion hil­lit­se­mis­tä ja toi­mi­vam­pia so­te­pal­ve­lui­ta

Suomalaiset toivovat tulevalta hallitukselta muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden hoidon saannin parantamista. Arkistokuva. LEHTIKUVA / Markku Ulander
Suomalaiset toivovat tulevalta hallitukselta muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden hoidon saannin parantamista. Arkistokuva. LEHTIKUVA / Markku Ulander

Suomalaiset toivovat tulevalta hallitukselta etenkin hintojen nousun hillitsemistä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden hoidon saannin parantamista, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) teettämästä kyselystä. Näitä tavoitteita piti tärkeinä noin kolme neljäsosaa kyselyn vastaajista.

Seuraavaksi eniten kannatusta saivat valtion velkaantumisen hillitseminen, rikollisuuden torjunta ja energian saannin turvaaminen.

Vähiten suosiota kyselyssä saivat kehitysyhteistyö sekä taiteen ja kulttuurin tukeminen.

Kun tuloksia verrataan neljän vuoden takaiseen vastaavaan kyselyyn, toivovat suomalaiset hallitukselta aiempaa enemmän toimia velkaantumisen hillitsemiseksi, julkisten säästöjen aikaansaamiseksi sekä energian saannin turvaamiseksi.

Hallituspuolueiden tukijat korostavat säästöjä

Kyselyn perusteella tulevien hallituspuolueiden kannattajista enemmistö haluaa lisää painoa muun muassa julkisten menojen vähentämiseen, maanpuolustuskyvystä huolehtimiseen sekä Suomen oman edun ajamiseen Euroopan unionissa.

Oppositiopuolueiden kannattajista yli puolet haluaisi ajaa vahvemmin esimerkiksi koulutuksen voimavarojen turvaamista, ulkomaisen työvoiman maahanmuuton edistämistä ja tuloerojen kaventamista.

Perussuomalaisten, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajien näkemykset erosivat eniten kyselyn keskimääräisistä vastauksista. Perussuomalaisten kannattajien vastauksissa painottuu koko väestön keskiarvoon verrattuna etenkin maahanmuuton rajoittaminen, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajilla puolestaan muun muassa ilmastonmuutoksen torjuminen.

Kantar Publicin toteuttamaan kyselyyn haastateltiin 1 010 ihmistä 3.–7. kesäkuuta. Tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Ilmoita asiavirheestä