Kaksi pitkän linjan suomalaista euroviisufania antaa kritiikkiä laulukilpailun ratkaisseille tuomariäänille. Heidän mukaansa raatien äänet ovat ristiriidassa yleisön mielipiteen kanssa, minkä lisäksi raateihin kasautuu fanien mielestä suhteettoman paljon vaikutusvaltaa pienelle joukolle.
Suomen edustaja Käärijä tuli lauantai-illan finaalissa toiseksi. Voiton vei Ruotsin Loreen. Kilpailu ratkesi musiikkialan ammattilaisista koostuvien maakohtaisten raatien ääniin.
Ruotsi sai yhteensä 583 pistettä, joista 243 tuli yleisöltä ja loput 340 raadeilta. Suomi taas sai yhteensä 526 pistettä, joista yleisö antoi 376 ja raadit 150.
Käärijä sai täydet 12 yleisöpistettä peräti 18 maalta. Loreen sen sijaan ei saanut täysiä yleisöpisteitä yhdeltäkään maalta.
Euroviisuja yli 40 vuotta seurannut toimittaja Anna Muurinen sanoo, että kilpailusta jäi kaksijakoiset tunnelmat.
– Päällimmäisin fiilis on, että tämä oli ihan mielettömän hyvä tulos, hitto vieköön, suomenkielisellä kappaleella, Muurinen sanoo STT:lle.
– Itse kisa jätti kuitenkin aika paljon mietittävää. Raateja on kritisoitu viime vuosina, ja nyt tuntuu selvästi, että niiden tarkoitus on tehdä euroviisumusiikista mahdollisimman geneeristä. Kaikki poikkeamat linjasta torpataan.
Suomen Euroviisuklubin puheenjohtaja Jouni Pihkakorpi on samoilla linjoilla Muurisen kanssa: Käärijän suoritus oli hieno, mutta äänestyksestä jäi suuhun karvas maku.
– Sijoittuminen toiseksi Euroviisuissa on Suomelle aivan loistava tulos, Pihkakorpi sanoo STT:lle.
– Jos taas miettii koko systeemiä ja äänestyskäytäntöä, muutaman hengen raadeilla on paljon valtaa kävellä yleisön yli. Petyin siihen, miten raadit äänestivät.
Raatien äänillä ja yleisöäänillä yhtä iso painoarvo
Euroviisuissa esiintyjien lopullinen pistesaldo muodostuu puoliksi yleisöäänistä ja puoliksi raatien äänistä. Niillä on siis yhtä suuri painoarvo pistelaskussa. Jokaisen maan raati koostuu muutamasta musiikkialan ammattilaisesta.
Muurisen mukaan raadit ovat saaneet osakseen kritiikkiä, koska niiden kautta verrattain pienellä joukolla ihmisiä on suuri valta vaikuttaa kilpailun lopputulokseen. Myös raatien muodostuminen ja kokoonpano ovat herättäneet kysymyksiä.
– Ylipäätään on kritisoitu sitä, että keitä raatien jäsenet ovat, millä perusteella heidät on valittu ja miten heitä on kenties etukäteen ohjeistettu, Muurinen sanoo.
Hänen mukaansa on mielenkiintoista, kuinka eri tavalla raadit ja yleisö suhtautuivat Suomen sekä Ruotsin esityksiin.
– Voidaan kysyä, kenelle Euroviisuja tehdään. Tehdäänkö niitä yleisölle vai tuomareille ja musabisnekselle? Muurinen kysyy.
– Tämä on mielestäni todella mielenkiintoinen kysymys, johon varmaan saadaan vähitellen vastauksia. Kyllä tässä on vakavan keskustelun paikka.
Raadit luotiin alun perin nostamaan laulujen tasoa
Käärijän sijoitus oli Suomen kaikkien aikojen toiseksi paras euroviisutulos. Ainoastaan Lordi on yltänyt parempaan vuonna 2006, kun yhtye voitti kilpailun. Tuolloin voittaja ratkaistiin vielä suoralla yleisöäänestyksellä.
Annettujen äänten perusteella Suomi olisi vienyt voiton puhtaassa yleisöäänestyksessä tälläkin kertaa.
Muurisen mukaan raatien ja yleisön jakautumisessa on ristiriita, jota joutuu miettimään myös kilpailun järjestäjä, Euroopan yleisradioliitto EBU.
– Raatien tarkoitus oli aikoinaan nostaa euroviisulaulujen tasoa. Niillä haluttiin nimenomaan torpata villit kansan suosikit, jotta lauluissa olisi jotain muutakin arvoa, Muurinen sanoo.
– Puolsin itse aikoinaan raateja, mutta nyt niistä pitäisi mielestäni luopua, kun ne eivät kerran toimi.
EBU:ssa pitää Muurisen mukaan päättää, halutaanko Euroviisuilta suuria tunteita ja erilaisuutta vai selkeitä radiopop-iskelmiä.
Hänen mukaansa Loreenin englanninkielinen voittokappale Tattoo on tyylipuhdas pop-biisi, joka olisi sinänsä voinut tulla mistä maasta tahansa.
Euroviisuklubin Pihkakorpi huomauttaa, että kaikesta tästä huolimatta Suomen menestyksestä olisi syytä olla ylpeä. Käärijän finaaliesitys oli hänen mielestään nappisuoritus.
– Esityksessä ei ollut oikeastaan mitään muutettavaa. Finaalista annan Käärijälle täydet pisteet, Pihkakorpi sanoo.
– Kyllä tässä täytyy olla aivan valtavan ylpeä Käärijän tekemästä euroviisumatkasta.
Euroviisufinaalissa esiintyneiden maiden sijoitukset ja pisteet:
1. Ruotsi: Loreen – Tattoo, 583 pistettä
2. Suomi: Käärijä – Cha cha cha, 526 pistettä
3. Israel: Noa Kirel – Unicorn, 362 pistettä
4. Italia: Marco Mengoni – Due vite, 350 pistettä
5. Norja: Alessandra – Queen of Kings, 268 pistettä
6. Ukraina: Tvorchi – Heart of Steel, 243 pistettä
7. Belgia: Gustaph – Because of You, 182 pistettä
8. Viro: Alika – Bridges, 168 pistettä
9. Australia: Voyager – Promise, 151 pistettä
10. Tshekki: Vesna – My Sister's Crown, 129 pistettä
11. Liettua: Monika Linkyte – Stay, 127 pistettä
12. Kypros: Andrew Lambrou – Break a Broken Heart, 126 pistettä
13. Kroatia: Let 3 – Mama SC!, 123 pistettä
14. Armenia: Brunette – Future Lover, 122 pistettä
15. Itävalta: Teva & Salena: Who The Hell Is Edgar?, 120 pistettä
16. Ranska: La Zarra – Evidemment, 104 pistettä
17. Espanja: Blanca Paloma – Eaea, 100 pistettä
18. Moldova: Pasha Parfeni – Soarele si Luna, 96 pistettä
19. Puola: Blanka – Solo, 93 pistettä
20. Sveitsi: Remo Forrer – Watergun, 92 pistettä
21. Slovenia: Joker Out – Carpe Diem, 78 pistettä
22. Albania: Albina & Familja Kelmendi – Duje, 76 pistettä
23. Portugali: Mimicat – Ai Coracao, 59 pistettä
24. Serbia: Luke Black – Samo mi se spava, 30 pistettä
25. Britannia: Mae Muller – I Wrote A Song, 24 pistettä
26. Saksa: Lord Of The Lost – Blood & Glitter, 18 pistettä