Iranin yöllinen vastaisku Israeliin oli laajasti odotettu, mutta yllätti silti tarkkailijat voimakkuudellaan.
Ulkopoliittisen instituutin (Upi) vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki sanoo tulevaisuuden olevan Lähi-idässä nyt veitsenterällä, vaikka Iran ilmoittikin asian olevan tältä erää loppuun käsitelty ja varoitti Israelia vastaamasta iskuihin.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun Iran ja Israel ottavat suoraan näin rajusti kontaktia. En ole yllättynyt Iranin vastatoimesta, mutta olen yllättynyt siitä, että se tuli näin kovana, Ruohomäki arvioi STT:lle puhelimitse sunnuntaina.
Iran iski ensimmäistä kertaa suoraan Israelin alueelle omalta maaperältään laukaisemalla yön aikana kymmeniä lennokkeja ja ohjuksia. Israelin mukaan lennokkeja ja ohjuksia oli yhteensä yli 300.
Iran on sanonut vastanneensa Israelin iskuun, jossa kaksi iranilaiskenraalia ja muita Iranin vallankumouskaartin jäseniä kuoli Syyrian Damaskoksessa huhtikuun alussa. Israel ei ole myöntänyt olleensa iskun takana.
Sunnuntaina Iran varoitti iskevänsä vielä kovemmin, jos Israel vastaa sen yölliseen iskuun. Iran tuskin lopettaa iskuja kokonaan, vaikka Israel ei enää vastaisikaan, Ruohomäki uskoo.
– Uskon, että Iran jatkaa vielä hyökkäyksiä sijaistoimijoidensa kautta. Laivakaappauksia ja tämäntyyppisiä toimia.
Molemmilla osapuolilla ovat Ruohomäen mukaan "omat haukkansa" vaikuttamassa asioihin.
– Tilanne kehittyy hyvin nopeasti. Koska tämä on myös hermopeliä puolin ja toisin, arvaamattomia kehityskulkuja voi tulla, hän arvioi.
Koston kierre mahdollinen
Israelin ja Yhdysvaltojen mukaan lähes kaikki Iranin ampumat lennokit ja ohjukset ammuttiin alas ennen kuin ne pääsivät aiheuttamaan suurempaa vahinkoa.
Tästä huolimatta mahdollisuus koston kierteelle on Ruohomäen mukaan olemassa ja Israel voi vastata hyökkäykseen.
– Israelin sotakabinetti oli jo viime viikolla varoittanut siitä, että jos Iran iskee Israelin maaperälle, Israel vastaa. Nyt sitten jää nähtäväksi, tekeekö se niin. Jos näin tapahtuu, konflikti voi eskaloitua vaarallisesti, Ruohomäki sanoo.
Iran saattaa Ruohomäen mukaan suitsia alueella tukemiaan sijaistoimijoita eli libanonilaista Hizbollah-äärijärjestöä, palestiinalaista äärijärjestö Hamasia, Jemenin huthikapinallisia sekä Irakissa toimivia Iranin tukemia puolisotilaallisia ryhmiä. Vaarana onkin, että ne kaikki lähtevät tekemään samaan aikaan iskuja Israeliin.
– Varmasti kaikki Israelin vastaiset ja Yhdysvaltain vastaiset voimat Lähi-idässä riemuitsivat Iranin tekemistä iskuista. Tämä on juuri tätä eskalaation ruokkimista. Nyt pitäisi kaikkien osapuolten laittaa jäitä hattuun, Ruohomäki miettii.
Libanonilainen Hizbollah kertoikin uutistoimisto AFP:n mukaan ampuneensa raketteja Israelin miehittämää Golania kohti. Meriturvallisuusyhtiö Ambreyn mukaan myös Jemenin huthikapinalliset ovat laukaisseet useita lennokkeja Israelia kohti koordinaatiossa Iranin kanssa.
Myös sillä, että Hamas hylkäsi sunnuntaina tuoreimman Gazan aselepoehdotuksen, voi olla tekemistä Iranin vastaiskun kanssa.
– Lähi-idässä kaikilla tapahtumilla on nyt tavalla tai toisella kytkös toisiinsa, Ruohomäki alleviivaa.
Irania ei tule ottaa kevyesti
Ruohomäki muistuttaa kuitenkin, ettei Iran ole mikään kevyesti otettava vihollinen vaan Israelille todella vaarallinen vastustaja.
– Iran on Israelille suurempi eksistentiaalinen uhka eli uhka Israelin olemassaololle. Valtiollisena toimijana Iran on Israelille aivan toisen luokan vihollinen kuin Hamas, Ruohomäki sanoo.
Lähes 90 miljoonan asukkaan Iran on Lähi-idän suurin valtio Egyptin jälkeen. Myös Iranin asevoimat on Lähi-idän suurimpia. Sillä on ainakin yli puoli miljoonaa aktiivista henkilökunnan jäsentä ja lisäksi noin 200 000 koulutettua reserviläistä, jotka jakautuvat perinteiseen armeijaan ja islamilaiseen vallankumouskaartiin kuuluviin. Luvut ilmenevät New York Times -lehden siteeraamasta vuotuisesta raportista.
Maata on johdettu yli neljän vuosikymmenen ajan shiialaisuuden radikaalin tulkinnan mukaisesti, ja Iran tukee alueella monia äärijärjestöjä. Iran kävi lähes koko 1980-luvun ajan Irakin kanssa sotaa, jossa arvioidaan kuolleen noin puoli miljoonaa ihmistä.
Vaikka Iranilla ei ole ydinasetta, yhdysvaltalaisen Wall Street Journal -lehden mukaan Iran on viime vuosina edistänyt ydinohjelmaansa merkittävästi. WSJ:n mukaan Iranilla on tällä hetkellä tarpeeksi aselaatuista ydinpolttoainetta noin kolmeen pommiin.
Yhdysvaltojen pakko yrittää hillitä
Yhdysvallat auttoi Israelia Iranin hyökkäyksen torjumisessa. Ruohomäen mukaan sodan laajenemisen vaaran vuoksi Yhdysvaltojen on pakko yrittää hillitä liittolaistaan riippumatta siitä, mikä sen kanta on Gazan konfliktiin.
Uutispalvelu Axiosin mukaan presidentti Joe Biden on kehottanut Israelin pääministeriä Benjamin Netanjahua hyväksymään Iranista saadun torjuntavoiton ja olemaan vastaamatta hyökkäykseen
Asiantuntijan mukaan Yhdysvallat on kuitenkin antanut Israelille ristiriitaisia viestejä.
– Yhdysvaltain presidentti Biden pyrki jo ennen Iranin iskuja rauhoittelemaan tilannetta, mutta samaan aikaan Biden on puhunut siitä, että Yhdysvaltojen tuki Israelille on "raudanlujaa", Ruohomäki sanoo.
– Tilanne on todella huolestuttava ja vaikuttaa jo täysin sivullisiinkin toimijoihin. Esimeriksi Finnairkin reititti eilen lentonsa uudelleen. Jos tämä lähtee eskaloitumaan, vaikutuksia voi tulla myös laajemmin. Tilanne on ollut poikkeuksellisen paha. On Gazan sota, ja lisäksi Libanonin etelärajalla ja joka puolella kuohuu ja kuplii. Liekkeihin ei tarvita yhtään lisää bensaa.