Jauhot 45,93 prosenttia, kananmunat 35 prosenttia, voi 32,08 prosenttia.
Luvut kertovat, kuinka paljon tiettyjen peruselintarvikkeiden hinnat ovat nousseet vuodessa.
Listan on laatinut Kuluttajaliiton juristi Kristel Pynnönen Andersson.
– Jotkut hinnat ovat laskeneetkin, esimerkiksi reseptilääkkeet noin seitsemän prosenttia, mutta lasku on hyvin pientä verrattuna nousuihin, Pynnönen Andersson harmittelee.
Hän tietää, että osa korotuksista on perusteltua esimerkiksi Ukrainan sodan takia.
– Valitettavasti on käynyt myös niin, että jotkut tahot ovat hyödyntäneet tilannetta ja nostaneet hintoja ilman todellista tarvetta.
Miten rahat saa riittämään, kun tulot ovat pysyneet samoina, mutta menoja on entistä enemmän?
Pynnönen Andersson painottaa, että kaikki lähtee tulojen ja menojen selvittämisestä kuittien ja tiliotteiden avulla.
– Välillä voi itsekin yllättyä, mihin rahaa on kulunut. Esimerkiksi kassajonossa seisoessa näkee kaikenlaista herkkua, jota ehkä tulee ostettua.
Sovittelu kannattaa
Pynnönen Andersson tietää, että suomalaisten nivelet taipuvat huonosti silloin, kun pitäisi nostaa kissa pöydälle ja puhua rahahuolista.
Mitä vanhempi ihminen on, sitä visummin hän vaikenee ja yrittää sinnikkäästi pärjätä itse.
Moni tinkii mieluummin omista menoistaan kuin lapsenlapsen syntymäpäivälahjasta. Hautajaiskulut ovat tavallinen säästökohde, mutta perintöäkin pitäisi monen mielestä pystyä jättämään.
Pynnönen Andersson kehottaa hakemaan rahahuoliin tarvittaessa apua. Tukea voi saada esimerkiksi oikeusaputoimistosta, Takuusäätiön Velkalinjalta, hyvinvointialueen sosiaalipalveluista, seurakuntien diakoniatyöltä ja monelta järjestöltä.
Omien perheenjäsentenkin puoleen kannattaa kääntyä, vaikka se voisi tuntua häpeälliseltä.
– Jos lasku jää hoitamatta, lisäkulut alkavat kertyä heti. On todella kallista olla maksamatta ajoissa. Laskun loppusumma kasvaa, kunnes lasku maksetaan. Pahimmillaan kulut voivat ylittää velkasumman.
Jos rahaa ei ole, Pynnönen Andersson neuvoo ottamaan mahdollisimman pian yhteyttä laskun lähettäjään ja kysymään, saako eräpäivää siirtää tai saako laskua maksaa osissa.
– Voi vaikka ehdottaa, että maksaa 60 euron laskusta heti 10 euroa ja seuraavassa kuussa 50 euroa. Tällaisiin ratkaisuihin suostutaan helpommin, kun asiakas osoittaa yrittävänsä kaikkensa.
Tarkkuus on tärkeää
Asiantuntija kannustaa ihmisiä suhtautumaan terveen epäilevästi puhelinmyyntiin ja perehtymään tarkoin kaupan ehtoihin.
Pynnönen Andersson kertoo esimerkin tilanteesta, jossa kuluttaja oli luullut tilanneensa soittajalta yhden erän vitamiineja.
– Myöhemmin postitse tulikin toinen pakkaus. Selvisi, että sopimusehtojen mukaan asiakkaan olisi pitänyt tietyn ajan sisällä ilmoittaa, ellei halua lisää pillereitä. Jättämällä reagoimatta asiakas tuli tehneeksi vuoden määräaikaisen sopimuksen.
Verkkohuijarit vaanivat
Pynnönen Andersson varoittaa myös internetin riskeistä. Hän vakuuttaa kuitenkin, että digimaailmassa pärjää oikein hyvin, kun pohtii asioita rauhallisesti ja selvittää taustoja.
– Kannattaa miettiä, onko kyse mainoksesta. Niissä voi olla vaikka mitä tekstejä ilman, että sisältö pitää täysin paikkansa. Voidaan luvata, että ollaan halvin ja paras. Digimaailmassa tahtoo tapahtua paljon huijauksiakin. Viedään rahat, mutta tuotetta ei tule.
Pynnönen Andersson neuvoo varmistamaan, kuka nettisivuja ylläpitää, ja käyttämään viranomaisten sivuja.
Osamaksu on riski
Pynnönen Andersson kehottaa välttämään osamaksuhankintoja.
– Olin opiskeluaikana töissä perintätoimistossa ja muistan ikäviä tilanteita, kun joku oli ostanut tuotteen osamaksulla. Joskus summat olivat todella pieniä, jopa viisi tai kymmenen euroa kuukaudessa. Siinä kuluttaja maksoi tuotteesta moninkertaisen summan.
– Pikavippimaailmaan ei kannata lähteä ollenkaan mukaan, Pynnönen Andersson painottaa.
Miten sinä säästät?
Ammattikoulussa opiskeleva Jesse Jokinen ei säästä tällä hetkellä.
- Jos saan jostain rahaa, pyrin kyllä jättämään säästöön osan.
Säästäminen esimerkiksi ostoksista tai erilliseen rahastoon ei ole hänelle ajankohtaista. Mahdollisen säästämisen hän kertoo toimivan vahvan tahdon avulla.
- Pyrin pitämään säästöpäätöksestä kiinni ilman sen erityisempiä säästötilejä.
Veera Hyppänen pyrkii säästämään jatkuvasti vähän.
- Pidän säästäessäni mahdolliset tulevat hankinnat mielessä, mutta tiettyä säästökohdetta ei tällä hetkellä ole.
Arjessa säästäminen näkyy jonkin verran.
- Opiskelijana pyrin muulloinkin kuluttamaan mahdollisimman vähän.
Hyppäsen säästövinkki on budjetoida tarkkaan kaikki pakolliset menit.
- Esimerkiksi kaupassa voi laskea ostoksiin kuluvan hinnan ja pyöristää summat ylöspäin. Kassalla voikin yllättyä positiivisesti, kun ostokset maksavat hieman vähemmän kuin mitä on laskenut.
Sanni Antinniemi luottaa ostosten harkintaan. Hän säästää ilman mitään tiettyä säästökohdetta.
- Sijoitan rahastoihin ja harkitsen ostokseni tarkkaan.
Antinniemi on ollut viime vuoden ostolakossa, joka vahvisti hänen harkintakykyään ostoksia tehdessä.
- Ostan tavaraa vain oikeaan tarpeeseen.
Hänen säästövinkkinsä on napakka ja paljon puhuva.
- Raha tulee rahan luo, Antinniemi sanoo. Tällä hän tarkoittaa, että pieniä summia sivuun laittamalla voi aikaa myöden säästää isosti.
Maija Mänttäri luottaa sijoittamiseen.
- Sijoitan säästötilille. Joskus myös ostan edullisempia vaihtoehtoja, riippuen tuotteesta.
Hänellä ei ole selkeää säästökohdetta, vaikka ASP-tili löytyykin.
- Säästän toistaiseksi vain pahan päivän varalle.
Mänttärin säästövinkki on se, että säästämisen voi aloittaa milloin vain, millä määrällä tahansa.
- Oli säästettävä summa sitten pieni tai iso, voi siitä tulevaisuudessa kasvaa suurikin säästö.