Huomautan nimettömälle suouskoiselle tekstaajalle, että kirjoituksessani mainitsin turvetuotannon, en ojituksia. Omistan luonnontilaista, metsämaaksi ojitettua ja viljelysmaaksi raivattua suopohjaa. Tarkasti tiedän tekstarissakin mainitut prosenttiluvut ja jos jääkauden jälkeistä ajanjaksoa tarkastellaan, suo-ojituksien prosenttiluvut ovat vielä huomattavasti suurempia, jos otetaan lukuun vaikkapa vain Etelä-Pohjanmaan raivatut eloperäiset peltomaat!
Olen ollut päätoimitsijana muutamassa merkittävässä kuivatushankkeessa ja nyt vanhana miehenä saanut todeta, kuinka merkittävä taloudellinen hyöty paikallisesti on saatu monelle miespolvelle! Ehkäpä sekin on aiheuttanut huomattavaa närää ja kateutta sivullisille, jotka eivät omista lainhuutoja mainituilla alueilla!
Siitä ei ole pelkoa, että laajamittaisia uudisojituksia suo- ja metsämaille enää tehtäisiin; aikakausi ja asenteet ovat nykyisellään siinä suhteessa perusteellisesti muuttuneet. Tekstaajan mainitsemat 8,7 miljoonaa suohehtaaria säilyvät melkoisella varmuudella kansalaisten rommittavina ja ihailtavina. Lisää vesittynyttä maaperää tulee, kun kunnostusojituksien tarpeessa olevien metsien ojitukset nopeasti sammaloituvat umpeen; samaten nykyviisauden aikaansaamat ja rahoittamat ennallistamistoimet ojituksilla hyvin näkyvällä tavalla ovat käynnistyneet! Tämä tällä kerralla!
Jorma Mäki-Jussila
Peräseinäjoki