Suojeluskuntatalo saa remontin satavuotislahjakseen. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen lahja on kuitenkin valmis vasta kesällä.
Seinäjoen Museot tiedotti vuosi sitten, että suljettuna ollut museo avattaisiin entistä ehompana auki näihin aikoihin. Rakenteiden kunnon ja remontin laajuuden selvitystyöt alkoivat viime keväänä ja jatkuvat kuitenkin edelleen. Selvitystyöt lopulta määrittävät, miten pitkään museon ovet pysyvät kiinni.
– Arvorakennusten kunnostus on ihan oma lajinsa eikä työssä pidä hätiköidä. Suunnitelmien mukaan remontoimaan päästään helmikuussa. Työt kestänevät muutamia kuukausia ja jatkuvat vielä museon ollessa avoinna. Museo avautuu näillä näkymin kesäkuun alussa, kertoo museotoimenjohtaja Susanna Tyrväinen.
Seinäjoen keskustassa Kauppakadulla sijaitseva Suojeluskuntatalo on Alvar Aallon ensimmäinen julkinen työ. Rakennus entisöitiin alkuperäiseen asuunsa vuosina 1982–88 arkkitehti Touko Saaren johdolla.
Kävi nykyisen remontin aikataulun kanssa kuinka tahansa, talon juhlavuosi ei jää huomioimatta.
– Pidämme aiheeseen liittyvän luentosarjan Kivinavetalla. Paikka valikoitui esteettömän kulun perusteella. Luentoja pidetään keväällä ja syksyllä, Tyrväinen selvittää.
Tärkeä osa historiaa
Etelä-Pohjanmaan Maakuntasäätiön omistama talo on kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus ja tärkeä osa Seinäjoen ja koko maakunnan historiaa. Museovirasto on listannut suojeluskuntatalon pihapiireineen valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon. Talo on suojeltu rakennussuojelulailla.
Suojeluskuntatalo edustaa pohjoismaista klassismia. Talossa on myös piirteitä eteläpohjalaisesta talonpoikaisarkkitehtuurista. Alvar Aalto halusi näin korostaa talon yhteyttä maakuntaan.
Kolmikerroksisen talon erikoispiirteisiin kuuluu alimman kerroksen puolittain maan alla sijaitseva pyöreä juhlasali auloineen. Rakennuskokonaisuuteen kuuluvat suojeluskuntatalon lisäksi kaksikerroksinen piharakennus ja matala puinen varasto. Pihaa ajateltiin käytettävän suojeluskuntien harjoitus- ja paraatialueena.
Eversti toivoi museota
Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiiri käytti kolmikerroksista rakennusta eri tehtäviin. Päärakennuksessa olivat alunperin Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin ja Lotta Svärd -järjestön toimistot. Ylin kerros oli asuinkäytössä.
Eteläpohjalainen patrioottilegenda jääkärieversti Matti Laurila (1895–1983) muutti suojeluskuntataloon pian sen valmistuttua. Laurilan isä sekä veli kuolivat sisällissodassa ja Matti Laurilan tuli ottaa harteilleen suojeluskunnan johtaminen Etelä-Pohjanmaalla.
Laurila johti päällikön virkaa sotiin saakka. Hänen vaimonsa Eeva Laurila työskenteli Lotta Svärd -järjestössä Etelä-Pohjanmaan itäisen piirin sihteerinä.
Sotien jälkeen suojeluskunnat ja Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin. Rakennus siirtyi Etelä-Pohjanmaan Maakuntasäätiön omistukseen. Talossa oli monia vuokralaisia, kuten Etelä-Pohjanmaan nuorisoseura ja Maakuntaliitto.
Laurilat asuivat päärakennuksen yläkerrassa Matti Laurilan kuolemaan eli vuoteen 1983 saakka. Valkoisessa piharakennuksessa asui suojeluskunnan virkailijoita ja seinäjokelaisia perheitä.
Matti Laurila toivoi, että suojeluskuntatalo tehtäisiin museoksi hänen kuolemansa jälkeen. Vuonna 1988 kolme huonetta Lauriloiden asunnosta avattiin yleisölle. Kaksi vuotta myöhemmin suojeluskuntatalosta tuli museo.
Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran toiminnanjohtajana toiminut Jorma Aro muistaa everstin kovana järjestyksen pitäjänä.
– Laurila piti talossa kovaa kuria. Illalla pidetyistä kokouksista ei saanut kuulua meteliä. Eversti hakkasi kepillään yläkerran lattiaan, ja heti meno hiljeni, Aro muistelee.
Eversti vastusti talossa tehtäviä muutostöitä. Sen ansiosta monet Alvar Aallon suunnittelemat yksityiskohdat ovat säilyneet. Yksi valaisin löytyi puuladosta pehkujen seasta.