Suomessa ei ole jouduttu vielä kertaakaan tilanteeseen, jossa konkreettista, toteutuksen tasolle saakka edennyttä terrori-iskua olisi jouduttu estämään, sanoo Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.
– Totta kai pyrimme tällaiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa puuttumaa, hän sanoo.
Suojelupoliisin tiedossa on, että Suomessa kuitenkin on henkilöitä, joilla kyky ja tausta tällaiseen tekoon ovat. Yksittäisten radikaali-islamististen väkivallantekojen uhka Suomessa on kohonnut. Suojelupoliisin loppuvuodesta 2015 antama terrorismin uhka-arvio on kuitenkin edelleen voimassa.
– Toiminta ja tekotavat eivät edellytä useissa tapauksissa kovin pitkää valmistelua, mikä vaikeuttaa viranomaisten työtä, Pelttari sanoo ja viittaa muualla maailmassa tehtyihin terrori-iskuihin.
Pelttari ei kerro, missä päin Suomea terrori-iskuihin kykenevät henkilöt fyysisesti ovat.
– Suojelupoliisi toimii valtakunnallisesti. Pyrimme tunnistamaan tällaisia henkilöitä siitä riippumatta, missä päin he ovat.
Suojelupoliisi julkisti keskiviikkona vuoden 2016 vuosikirjan.
Vuonna 2014 Suomesta karkotettiin tiettävästi ensimmäinen ihminen sen takia, että hänellä oli kytköksiä ääri-islamistisiin radikaalijärjestöihin.
– Täysin samanlaista tapausta ei ole sen jälkeen ollut, Pelttari sanoo.
Suojelupoliisi toimii lausunnonantajana turvapaikka- ja oleskelulupapäätöksissä. Pelttari sanoo, että Suojelupoliisi pyrkii käyttämään kaikkia ulkomaalaislaissa säädettyjä keinoja, joilla pystytään estämään tällaisen henkilön tulo Suomeen tai poistamaan tältä kansainvälisen suojelun peruste.
Uuden tiedustelulain myötä Suojelupoliisi on saamassa aiempaa laajemmat valtuudet toimia myös ulkomailla. Siihen liittyy oikeus hankkia tietoa ja pääsy tietoverkkoihin.
Alkaako Suojelupoliisi harjoittaa peitetoimintaa?
– Suojelupoliisilla on oikeus hankkia tietoa ja niin kuin kotimaan toiminnassakin, tietyissä tilanteissa omaa toimintaa pyritään suojaamaan, jotta tiedonhankinta on mahdollista, Pelttari sanoo.
Laura Myllymäki