Suomen tiedusteluyhteistyö Yhdysvaltain kanssa jatkuu, eikä siihen ainakaan vielä ole ollut tarvetta tehdä muutoksia, sanoo suojelupoliisin päällikkö Juha Martelius. Hänen mukaansa uudelleenarviointeja voidaan kuitenkin joutua tekemään, jos Suomella ja Yhdysvalloilla ei enää ole selkeästi määriteltyä yhteistä vihollista.
Martelius kommentoi Yhdysvaltain hallinnon näkökantojen lähentymistä Venäjän kanssa kansallisen turvallisuuden katsauksen julkistamistilaisuudessa Helsingissä tiistaina. Hänen mukaansa kansallisen turvallisuuden asiat ovat aina jossain määrin riippumattomia poliittisista suuntauksista ja poliittisista päätöksistä on jonkin verran matkaa käytännön toimeenpanoon.
– Mutta kyllähän on selvä asia, että jos Yhdysvaltain näkemys Venäjästä eroaa voimakkaasti siitä, mikä muilla länsimailla on, erityisesti tästä uhkakuvan näkökulmasta, niin se tietysti aiheuttaa aika paljon haasteita varmasti jatkossa, Martelius sanoi.
– Silloin kun puhutaan tiedustelutiedon jakamisesta ja yhteistyöstä, totta kai koko ajan arvioidaan sitä, mikä on itse kullekin toimijalle paras mahdollinen toimintapa ja mitä tietoja jaetaan.
Venäjä pyrkii hyödyntämään
Yhdysvallat on edelleen Suomelle tärkeä kumppani ja länsimaisessa tiedusteluyhteisössä keskeinen toimija, jonka kyvykkyyksiä ei ole helppo korvata. Martelius sanoo olevansa Euroopan kannalta huolissaan siitä, jos Yhdysvallat pyrkii eristäytyneeksi suurvallaksi.
Supon kansallisen turvallisuuden katsauksessa sanotaan, että Venäjän keskeinen tavoite on heikentää lännen tukea Ukrainalle ja että tässä se on jossain määrin myös onnistunut.
Marteliuksen mukaan Venäjällä on nykytilanteessa erinomainen tilaisuus lyödä kiilaa Yhdysvaltain ja Euroopan sekä muiden läntisten liittolaisten välille.
– Tämä on ainutlaatuinen tapahtuma, jota uskon, että Venäjäkään ei oikeastaan osannut etukäteen nähdä saapuvaksi, mutta jota se pyrkii tällä hetkellä kaikilla mahdollisilla keinoilla hyödyntämään, Martelius arvioi.
Martelius sanoo STT:lle pyrkivänsä pitämään supon organisaation mahdollisimman ketteränä, jotta se pystyy mukautumaan välillä nopeastikin muuttuvaan turvallisuustilanteeseen. Toisaalta tiedustelutoiminta ja tiedonhankinta on äärimmäisen pitkäjänteistä työtä, jossa tiedon lähteelle pääsy voi jossain operaatioissa viedä vuosia. Siksi nopeat suunnanmuutokset eivät ole helppoja.
– Tiedustelu on hyvin harvoin vaikkapa vain henkilötiedustelua tai vain kybertiedustelua, vaan siinä yhdistyvät eri menetelmät. Sitä kautta se, että meillä on kaikki ne kyvykkyydet olemassa riittävän korkeatasoisina, mahdollistaa meille ketteryyttä, Martelius kertoi.
Suomi ei Venäjän ykkösprioriteetti
Suojelupoliisin tuoreen katsauksen mukaan Venäjä on Suomen suurin uhka, mutta Venäjän näkökulmasta Suomi ei ole yhtä olennainen. Tämä koskee supon mukaan muun muassa Venäjän sabotaasitoimintaa, joka keskittyy Ukrainan tuen kannalta oleellisiin suurempiin Euroopan maihin ja tietysti Ukrainaan.
Sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti, tiistaina julkistetussa supon kansallisen turvallisuuden katsauksessa todetaan.
Sabotaaseilla Venäjä pyrkii supon mukaan ensi sijassa vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen ja kansalaisten turvallisuudentunteeseen lännessä. Tavoitteena on luoda uhkatila, joka voisi edelleen vaikuttaa päätöksentekoon. Samaan epävarmuuteen pyritään myös esimerkiksi Venäjältä peräisin olevilla palvelunestohyökkäyksillä.
Tavoitteen asettelu selittää sitä, miksi tuhotyöt lännessä ovat kohdistuneet yksinkertaisiin ja helposti lähestyttäviin symbolisiin sekä Ukrainalle annettavan tuen kannalta toisarvoisiin kohteisiin, kuten kauppakeskuksiin. Sabotaasien varsinaiset toteuttajat rekrytoidaan supon mukaan tyypillisesti sosiaalisessa mediassa eivätkä he ole kovin ammattimaisia.
Venäjän sabotaasitoimintaan kelpaavat alihankkijoiksi muun muassa rikolliset tai muut rahasta kiinnostuneet. Nämä välikädet eivät välttämättä edes tiedä, kuka alkuperäinen toimeksiantaja on, supo arvioi.
Sijaistoimijoiden käyttö johtuu yhtäältä Venäjän varsinaisten tiedustelu-upseerien toiminnan vaikeutumisesta lännessä ja toisaalta halusta hämärtää todellisuutta ja helpottaa tekojen kiistettävyyttä. Supon arvion mukaan sabotaasityöt kuitenkin kytkeytyvät useimmiten Venäjän sotilastiedustelupalvelu GRU:hun.
Vääriä oletuksia ja spekulointia
Marteliuksen mukaan tiedustelutiedon merkitys on entisestään kasvanut. Hänen mukaansa valtiojohdon on tärkeää tietää, mitä vastapuoli suunnittelee, mutta samalla on myös ymmärrettävä, mikä ei ole vastapuolen vaikuttamista vaan vääriä oletuksia tai spekulointia.
– Mediassa ja sitä myötä kansalaisten mielissä kuva Venäjän vaikuttamisesta ei aina vastaa todellisuutta, vaan Venäjän tekemäksi luetaan esimerkiksi tavallista kotoperäistä ilkivaltaa. Tämä sopii Venäjälle hyvin, koska se kasvattaa sen pelotetta ja luo kuvaa Venäjän kaikkivoipaisuudesta, Martelius kirjoittaa turvallisuuskatsauksessa.
Mikä sitten voisi olla vastalääkkeenä tällaisille väärille oletuksille? Martelius muistuttaa, että usein ilkivallasta on haastavaa heti sanoa, mistä on ollut kyse. Silloin informaatiotyhjiö täytyy helposti spekulaatiolla.
– Tässä on varmasti viranomaisilla ja osin ehkä päättäjilläkin peiliin katsomista, että ilman tietoa ja analysoitua näkemystä ei ehkä kannata heti kovin voimakkaasti mennä sanomaan, mistä on kyse, Martelius arvioi STT:lle.
Tarkkana kiinalaislaitteiden kanssa
Venäjän ohella suurimman tiedustelu-uhan Suomelle muodostaa suojelupoliisin mukaan Kiina. Sen tiedustelu Suomessa kohdistuu ulko- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon, arktisiin kysymyksiin, huipputeknologiaan sekä Kiinan hallinnon uhaksi katsomiin ryhmiin.
Kiinan kybertoiminta kohdistuu erityisesti kriittiseen infrastruktuuriin, ja maa pyrkii luomaan lisää mahdollisuuksia länsimaihin kohdistuvaan kybervaikuttamiseen. Supon mukaan kiinalaiset kyberuhkatoimijat hyödyntävät operaatioissaan yhä enemmän kuluttajalaitteita, joista yhä useammassa on heikosti suojattu internetyhteys.
Supon mukaan erityisesti suojaamattomat ja päivittämättömät kotireitittimet muodostavat tällä hetkellä merkittävän riskin kansalliselle turvallisuudelle.
– Kiina käyttää hyväkseen yhä enemmän arkipäivän teknologiatuotteita. Kodin elektroniikka ja sellaiset kodin tuotteet, joissa on jonkinlaista mahdollisuutta viestin välittämiseen tai tiedon keräämiseen, niistä on syytä olla tarkempana kuin ehkä joidenkin muiden maiden tuotteiden kanssa, Martelius sanoo.
Rekrytointiin ja tietojen hankkimiseen kiinalaiset käyttävät paljon erilaisia sosiaalisen median alustoja, kuten Linkediniä, supo varoittaa.