Suojelupoliisin (supo) mukaan äärioikeistolaisen ja radikaali-islamistisen terrorismin uhka on noussut Suomessa lievästi. Muun terrorismin uhka on edelleen matala, supo toteaa tiistaina julkaistussa kansallisen turvallisuuden katsauksessa.
Uudella viisiportaisella asteikolla terroriuhka arvioidaan kohtalaiseksi eli tasolle kolme. Aiemmin supo on käyttänyt neliportaista asteikkoa, jolla uhka arvioitiin viime vuonna niin ikään kohtalaiseksi tasolle kaksi.
Supo perustelee asteikon muutosta sillä, että muissakin Pohjoismaissa käytössä oleva viisiportainen asteikko soveltuu neliportaista joustavammin uhkan arviointiin ja siitä viestimiseen.
Verkko kokoaa äärioikeistolaisia
Suurimman terrori-iskun uhkan aiheuttavat supon mukaan äärioikeistolaista tai radikaali-islamistisista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät.
Äärioikeistolaiset terrorismin torjunnan kohdehenkilöt ovat tyypillisesti väkivallasta kiinnostuneita nuoria miehiä, joista osalla on mielenterveyteen ja elämänhallintaan liittyviä ongelmia. Verkko on keskeinen äärioikeistolaisessa toiminnassa. Suomalaisia osallistuu aktiivisesti väkivaltaa ihannoiviin keskusteluihin, ja osallistujissa on myös alaikäisiä.
Venäjän vaikuttamista äärioikeistotoimijoiden taustalla ei ole havaittu.
– Meillä äärioikeisto ei ole oikeastaan Venäjä-mielistä sillä tavalla kuin se on ollut muissa Euroopan maissa, supon päällikkö Juha Martelius sanoi STT:lle katsauksen julkistamisen yhteydessä.
Alaikäisetkin radikalisoituvat
Radikaali-islamistien osalta toiminta keskittyy Suomessa edelleen pääosin kansainvälisen terrorismin tukitoimintaan, kuten propagandan levittämiseen ja tuottamiseen, terrorismin rahoittamiseen sekä tukiverkostojen kasvattamiseen. Laajamittaista islamistista terrori-iskua supo pitää Suomessa epätodennäköisenä.
Äärivasemmiston toiminta on Suomessa supon mukaan pääosin väkivallatonta.
Alaikäisten radikalisoitumisen ongelma on vakiintunut Euroopassa, ja se näkyy supon mukaan myös Suomessa. Ilmiö koskee sekä radikaali-islamistista että äärioikeistolaista terrorismia. Ideologiasta riippumatta verkolla on keskeinen osa nuorten radikalisoitumisessa.
Tavanomaisia osallistumisen tapoja alaikäisille ovat supon mukaan esimerkiksi radikaalin materiaalin tuottaminen, kääntäminen ja jakaminen. Suomessa tässä yhteydessä korostuvat nuoret aikuiset, mutta ääriaatteiden on havaittu vetoavan täälläkin myös alaikäisiin.
Äärioikeisto näkyy turvallisuusselvityksissä
Suojelupoliisin ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön kuuluvat olennaisena osana henkilöille tehtävät turvallisuusselvitykset, joiden määrä on kasvanut merkittävästi. Viime vuonna selvityksiä tehtiin ensimmäisen kerran yli 100 000, kun määrä oli vielä viisi vuotta aiemmin vain 70 000.
Samassa ajassa ovat turvallisuusselvityksissä tehdyt havainnot, jotka liittyvät järjestäytyneeseen tai terrorismiin kytköksissä olevaan äärioikeistoon, kasvaneet peräti kuusinkertaisiksi. Supon mukaan määrän kasvu ei kerro suoraan äärioikeiston aktiivisuuden lisääntymisestä, mutta se on yksi selittävistä tekijöistä. Havaintojen kasvun taustalla vaikuttaa supon mukaan myös valvontaan suunnattujen resurssien kasvu.
Supo ei kerro havainneensa selkeitä merkkejä siitä, että järjestäytyneeseen äärioikeistoon kytköksissä olevat henkilöt olisivat pyrkineet laajamittaisemmin töihin joillekin tietyille työnantajille tai tiettyihin tehtäviin. Eniten tällaisia havaintoja on tehty rakennus- ja it-alan turvallisuusselvityksissä.
– Nämä toimialat ovat havainneet sen, että on tärkeää käydä läpi myös heidän henkilöstöään siitä näkökulmasta, ovatko he luotettavia työntekijöitä ja antaako turvallisuusselvitys jotain sellaista tietoa, joka vaikuttaisi heidän rekrytointiprosesseihinsa, Martelius kertoo STT:lle.
– Emmehän me kaikista yrityksistä tai toimialoista tee turvallisuusselvityksiä, vaan se perustuu lakiin ja siitä tehdään sopimukset. Sitä kautta tulee ehkä sellaisia toimijoita, jotka ovat jo huolestuneet mahdollisesti olemassa olevasta henkilöstöstä ja haluavat tulla turvallisuusselvitystoiminnan piiriin.
Yleisesti ottaen havaintoja tehdään sitä enemmän, mitä suuremmasta organisaatiosta on kyse, supo kertoo.