Presidentti Alexander Stubb toivoi sunnuntaina Helsingin hengen elvyttämistä ja viittasi sillä 1970-luvulla Helsingissä järjestettyyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssiin Etykiin.
Stubb puhui Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria käsittelevässä paneelissa Münchenin turvallisuuskonferenssin viimeisenä päivänä.
Presidentti kertoi yleisölle, että Suomi menetti toisen maailmansodan päätteeksi osan alueestaan ja itsemääräämisoikeudestaan, vaikka itsenäisyys säilyi.
Stubb totesi, että Ukrainan ei tule kokea sodan päätteeksi samaa kohtaloa, vaan sen on saatava pitää itsenäisyytensä lisäksi itsemääräämisoikeutensa ja alueensa.
Eurooppalaisten toimittava puolustuksen vahvistamiseksi
Stubb sanoi myös, että eurooppalaisten on päästävä yli shokistaan koskien yhdysvaltalaisten puheita. Hänen mukaansa eurooppalaisten tulee nyt kuunnella yhdysvaltalaisia ja alkaa toimia puolustuksen vahvistamiseksi.
– Suomessa menemme ensin avantoon ja sitten saunaan, Stubb sanoi ja kehotti pitämään yllä rauhallista asennetta saaden yleisön nauramaan.
Hän myös kehotti olemaan aliarvioimatta Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia neuvottelijana. Hänen mukaansa Venäjän presidentti Vladimir Putin saattaa aidosti olla huolissaan siitä, mitä Trump esittää.
Stubb sanoi pitävänsä houkuttelevana ajatusta, että Ukraina saisi automaattisesti Nato-jäsenyyden, jos Venäjä hyökkäisi Ukrainaan mahdollisen rauhansopimuksen jälkeen. Tällaisen ajatuksen esitti myös Trumpin liittolainen ja pitkäaikainen republikaanisenaattori Lindsey Graham.
Stubb myös ehdotti, että Eurooppa esittäisi rauhaneuvotteluihin erityistä Ukraina-edustajaa ja tälle avustajaa. Hän nosti esimerkkinä esiin Martti Ahtisaaren, joka toimi Kosovon rauhanvälittäjänä.
Stubb toisti näkemyksensä siitä, miten rauhanprosessi Ukrainassa voisi edetä. Stubb kertoi suomalaismedialle lauantaina, että asiassa edettäisiin Suomen hahmotelman mukaan kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa sekä Venäjän painostamista että Ukrainan tukemista tulee Stubbin mukaan jatkaa.
Toisessa vaiheessa Suomen hahmotelman mukaan sovittaisiin tulitauosta, sen rajoista ja valvonnasta. Vasta kolmannessa vaiheessa alkaisivat varsinaiset rauhanneuvottelut.
– En tässä vaiheessa vielä lähtisi spekuloimaan sillä, minkä tyyppistä operaatiota Ukrainassa tulitauon tai rauhanneuvottelujen aikana tarvitaan. Haluan korostaa, että mitään päätöksiä tai esityksiä ei ole.
"Täydellistä ratkaisua tuskin on"
Myös Latvian presidentti Edgars Rinkevics sanoi, että täydellistä ratkaisua tuskin tulee, joten Euroopan on alettava toimia. Hän lisäsi, että Euroopan ja Yhdysvaltojen suhde on muuttumassa enemmän transaktioihin perustuvaksi.
– EU on enemmän prosessi- kuin tulosorientoitunut. Nyt se iskee meitä takaisin.