Presidentti Alexander Stubb ei pidä ajankohtaisena ajatusta lähettää joukkoja Ukrainaan. Stubb kommentoi Tallinnassa saksalaisen Spiegel-lehden uutista, jonka mukaan Baltian maat ja Puola olisivat valmiita harkitsemaan joukkojen lähettämistä, jos Ukrainan puolustus uhkaa sortua.
Stubbin mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tulee pysyä faktoissa eikä juosta päivittäisten uutisten perässä.
– Puheet joukkojen lähettämisestä ovat mielestäni tässä vaiheessa spekulaatiota. Ja Suomen kanta ei ole missään muodossa muuttunut, Stubb sanoi maanantaina valtiovierailulla Tallinnassa Virossa.
Lisätuen saaminen Ukrainalle on tällä hetkellä kiireisin asia.
– Tällä hetkellä kaiken fokuksen pitää olla, että kaikki läntiset maat tukevat Ukrainaa taloudellisesti asein ja ammuksin. Me laahaamme tukemme kanssa koko ajan pikkaisen perässä. Jos Yhdysvallat olisi irrottanut oman paketin vähän aikaisemmin ja jos Eurooppa olisi ollut hiukan nopeampi, niin emme ehkä olisi tässä kriittisessä tilanteessa.
Stubbin vierailua isännöivä Viron presidentti Alar Karis totesi, että keskusteluja on käyty siitä, pitäisikö sotilaita lähettää korvaamaan ukrainalaisia sotilaita avustaviin tehtäviin esimerkiksi miinanraivaustöihin.
Presidentin mukaan tässä vaiheessa Ukraina kuitenkin haluaa enemmän aseita eikä niinkään sotilaita.
– Meidän pitää jatkaa näitä keskusteluja, Karis sanoi.
"Parempi myöhään"
Viron liittyminen Euroopan unioniin ja euroon olivat suuri ilon aihe, sanoi presidentti Alexander Stubb Viron parlamentissa riigikogussa pitämässään puheessa maanantaina.
– Olin yhtä mielissäni, vaikkakin hieman kateellinen, kun liityitte Natoon. Vain muutama vuosi itsenäistymisenne jälkeen olitte itse asiassa jo paremmin integroituneet läntisiin instituutioihin kuin Suomi tai mikään muukaan Pohjoismaa, Stubb sanoi.
Stubb kommentoi myös Suomen Natoon liittymistä.
– Kun meillä oli mahdollisuus valita, liityimme välittömästi Euroopan unioniin. Ja kun muuta vaihtoehtoa ei ollut, meistä tuli Naton jäsen. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Stubbin mukaan Suomi on hyvin onnekas, kun se on saanut Viron naapurimaakseen.
Puheensa lopussa Stubb siteerasi Viron entistä presidenttiä Lennart Merta. Meren mukaan myös pieni maa voi vaikuttaa historian kulkuun, ainakin sen on ehdottomasti yritettävä.
– Maailmassa ei kukaan välitä pienestä valtiosta, jos se ei itse kovaan ääneen ja ymmärrettävästi tee selväksi pyrkimyksiään, on Meri Stubbin mukaan sanonut.
Stubbin puheen jälkeen kansanedustajat ja lehtereillä istujat nousivat taputtamaan seisaaltaan.
Lännen ei tule rajoittaa aseiden käyttöä
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kommentoi maanantaina, että länsimaiden pitäisi antaa Ukrainan käyttää sille toimitettuja aseita myös Venäjän alueella.
Ruotsi on antanut luvan käyttää aseitaan rintamalla myös Venäjän alueella. Presidentti Karis sanoi, että pitää tätä oikeutettuna.
Tiedotustilaisuudessa suomalaiselle medialle Stubb sanoi, ettei näe ongelmaa siinä, että Ukraina käyttäisi lännestä lahjoitettuja asejärjestelmiä Venäjällä sijaitsevia sotilaskohteita vastaan.
– Kunhan sotaa käydään kansainvälisen oikeuden mukaan ja sen puitteissa, niin en näe siinä mitään sen suurempaa ongelmaa, Stubb sanoi.
– Sota on aika raadollista. Yksi osapuoli ei todellakaan pelaa sodan sääntöjen mukaan, ja silloin meidän ei pidä rajoittaa Ukrainan toimia millään tavalla, hän jatkoi.
Ukrainalla voisi Stubbin mukaan olla oikeus käyttää aseita Venäjän alueella esimerkiksi tilanteessa, jossa Ukrainan rajan toiselle puolelle olisi ryhmittäytynyt venäläisiä joukkoja asevarastoineen.
– Meidän ei pidä sitoa ukrainalaisten käsiä, Stubb sanoi.
Suomi aikoo tunnustaa Palestiinan
Stubbilta kysyttiin myös, miksi Suomi poikkeaa pohjoismaisesta linjasta Palestiinan valtion tunnustamisen suhteen. Norja, Irlanti ja Espanja ovat ilmoittaneet tunnustavansa Palestiinan valtion 28. toukokuuta, ja Ruotsi on tunnustanut Palestiinan aiemmin.
– Me emme ole pro Israel tai pro Palestiina vaan pro rauha, Stubb vastasi.
Suomi tulee jossakin vaiheessa tunnustamaan Palestiinan valtion, Stubb sanoi. Suomi kannattaa kahden valtion mallia ja Palestiinan YK-jäsenyyttä.
Stubbin mukaan askelmerkit rauhaan ovat tulitauko ja humanitäärisen avun perille saaminen, kansainvälinen rauhanvälitysoperaatio arabivaltioiden kesken ja poliittinen prosessi, jossa Palestiinan nykyhallinto ja Israel neuvottelevat kahden valtion mallista.
– Kyse on siitä, missä kohdassa on tarkoituksenmukaista, että Suomen kaltainen valtio tunnustaa Palestiinan, Stubb sanoi.