Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Alexander Stubb analysoi Lännen Medialle neljän asiantuntijan kirjoittamaa arviota Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista.
Stubb löytää selvityksestä viisi keskeistä johtopäätöstä.
– Ensimmäinen on, että Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Tämä on kanta, jota kokoomus on matkan varrella alleviivannut.
Stubbin mukaan Suomen Nato-jäsenyys selkiyttäisi tilannetta Itämerellä.
– Toinen viesti on, että Suomen nykyinen Nato-suhde on niin sanotusti maksimissaan. Yhteistyössä ei ole enää paljon tiivistämistä, koska suhde on jo niin tiivis, Stubb painottaa.
Raportissa todetaan, että "Viron, Latvian ja Liettuan tulevaisuus on Suomen ja Ruotsin kannalta ratkaisevan tärkeä asia" ja että "Suomen ja Ruotsin kannalta on strategisesti tärkeää, että Suomenlahden etelärannikko ja Itämeren itärannikko säilyvät vapaina".
Kirjoittajat arvioivat myös, että "kumppanuusyhteistyön kautta Suomi ja Ruotsi ovat käytännöllisesti katsoen jo liittokunnan jäseniä ja sellaisina ulkopuolinen maailma ne näkee".
"Isäntämaasopimus (Host Nation Support), jonka molemmat maat allekirjoittivat Naton Walesin huippukokouksessa 2014, on jo voimassa Suomessa ja menee Ruotsissa valtiopäivien käsittelyyn tänä keväänä. Tämä vahvistaisi oletusta siitä, että Suomi ja Ruotsi olisivat EU- ja kahdenvälisten sitoumustensa nojalla, ja laajemmin läntisen solidaarisuuden vuoksi mitä todennäköisimmin osallisina sotilaallisessa konfliktissa Itämeren yhteisellä strategisella alueella", raportissa todetaan.
"Suomi ei olisi haukka"
Stubb korostaa Lännen Medialle, että Natossa Suomi voisi omaksua itselleen sopivan roolin eikä missään nimessä ryhtyisi "haukaksi".
Haukka-termillä viitataan Nato-yhteisössä tiukkaan Venäjä-vastaisuuteen.
– Kolmas johtopäätös, tervetullut ja mielenkiintoinen sellainen, on, että Natossa on erilaisia rooleja vähän samalla tavalla kuin EU:n sisällä on joustavuutta, mistä itse aikanaan väitöskirjani kirjoitin: muutamat maat eivät ole rahaliitossa eivätkä muutamat Schengen-alueen jäseniä. Samalla tavalla Norja on päätynyt Natossa ratkaisuun, ettei se ota alueelleen vierasmaalaisia tukikohtia. Eikä Kreikka osallistunut aikoinaan Kosovon pommituksiin, vaikka oli Naton jäsen, Stubb sanoo.
– Kenenkään ei tarvitse pelätä sitä, että Suomi olisi haukka. Nato-jäsenyys ei ole tahrinut Norjan, Tanskan tai Islannin suhteita Venäjään. En usko, että Suomi tai Ruotsi olisi erilaisessa asemassa. Korostan sitä, että riippumatta siitä, mihin Nato-jäsenyyden suhteen pääsemme, Suomi pitäisi yllä hyviä suhteita Venäjän kanssa. Alkuun varmaan voisi olla jonkinnäköisiä ongelmia, mutta kyllä muutkin Nato-maat ovat hyvin tulleet Venäjän kanssa toimeen, Stubb jatkaa.
Raportissa todetaan, että Nato-jäsenyys ei aiheuttaisi Suomelle merkittäviä kustannuksia, koska tavanomaiset asevoimamme ovat verrattain vahvat.
– Neljäs johtopäätös on asia, jonka olemme jo kauan tienneet: Nato-jäsenyys ei vaatisi jättiläismäisiä muutoksia tai lisäpanostuksia, toisin kuin esimerkiksi EU-jäsenyys vaatii mailta. EU-jäsenyyttä neuvotellaan 35 luvun kautta, ja sitä neuvoteltaessa sovitetaan 90 000 sivua tekstiä lainsäädäntöön. Tällaista tarvetta ei Suomen Nato-jäsenyyden osalta olisi. Suomi on Nato-valmiimpi kuin muutamat Nato-maat, Stubb huomauttaa.
– Viides johtopäätös on se, että Baltian maat hyötyisivät Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä, Stubb kiteyttää viimeisen teesinsä.
"Suomi ei voi ulkoistaa päätöstä Ruotsin parlamentille"
Raportin perussanoma on, että Suomen olisi parasta liittyä Natoon yhdessä Ruotsin kanssa, jos jäsenyyttä päätämme hakea. Stubb jakaa näkemyksen, mutta painottaa, että Suomi ei saa nyt jäädä ajopuuna seuraamaan Ruotsin ratkaisuja.
– Suomi tai Ruotsi ei kuitenkaan voi ulkoistaa näin isoa päätöstä naapurin parlamentille. Mieluummin toki yhdessä, mutta ei Ruotsikaan tule hirttäytymään Suomen eduskunnan päätökseen. Kenelläkään ei pidä olla epäilystä siitä, että Suomi on tiensä valinnut: Suomi on osa länttä. EU-jäsenyys ja tiivis Nato-kumppanuus ovat keskeiset esimerkit Suomen linjasta, Stubb näkee.
Stubb kertoo olevansa raportin kirjoittajien kanssa eri mieltä ainoastaan Suomen Nato-jäsenyyden vaikutusten kuvailusta. Kirjoittajien mukaan "siirtymä olisi luonteeltaan geopoliittinen ja strateginen, yhtä merkittävä kuin esimerkiksi Ruotsin päätös ryhtyä puolueettomaksi maaksi noin parisataa vuotta sitten tai Puolan liittyminen Natoon 1990-luvun loppupuolella".
– Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei olisi murros Euroopan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa kartassa, vaan se olisi muutos. Molemmat maat ovat jo puolensa valinneet, Stubb toteaa.
– Päätös mahdollisesta Nato-jäsenyydestä pitää tehdä puhtaasti itsekkäistä ja Suomen turvallisuuspoliittisista syistä. Jos johtopäätös on se, että on parempi mennä yhdessä kuin päästää Ruotsi menemään yksin, niin silloin siitä seuraa automaattisesti, että Suomenkin tulisi yhtäaikaa hakea Nato-jäsenyyttä. Uskon, että Suomen ja Ruotsin mahdolliset Nato-jäsenyydet ovat toisiinsa kytköksissä.
Kansanäänestykseen liittyisi riskejä
Saako Suomen valtiojohto oikeassa todellisuudessa Ruotsin valtiojohdolta tiedon, mikäli Ruotsissa aletaan harkita Nato-jäsenyyden hakemista?
– Hyvä, mutta hypoteettinen kysymys. Meillä on sekä puoluepolitiikan kautta että hallituksen kautta läheiset suhteet Ruotsiin. Olemme tietoisia Ruotsin tilanteesta. Tuskinpa sieltä yllätyksiä on tulossa, Stubb luottaa.
Raportissa arvioidaan, että Suomelle olisi vaarallista jäädä Naton ulkopuolelle, jos Ruotsi liittyisi puolustusliittoon. Kirjoittajat pitävät kansanäänestystä luonnollisena osana ruotsalaista liittymisprosessia. Rivien välistä on luettavissa, että kansanäänestyksen järjestäminen Suomessa ei välttämättä olisi järkevää.
"Suomen osalta on epävarmaa, miten asia etenisi. Kansan mielipiteellä on tärkeä osa liittymisprosessissa. Kansanäänestysprosesseissa tulee aina vastaan ongelma miten kysymys muotoillaan, koska se vaikuttaa väistämättä lopputulokseen", raportissa sanotaan.
Stubb ei halua sitoa kokoomuksen Nato-käsiä lupaamalla automaattisesti kansanäänestystä, jos Suomi hakisi jäsenyyttä.
– On ennenaikaista pohtia kansanäänestystä. Avoimen kansalaiskeskustelun pohjalta on aina hyväksi, jos Suomen kansan enemmistö kannattaa Nato-jäsenyyttä, Stubb vastaa.
Raportissa arvioidaan, että Venäjä painostaisi Suomea erittäin ikävällä tavalla jäsenyysprosessin aikana.
Pelkääkö Suomen valtionjohto Venäjää, Alexander Stubb?
– Suomi ei pelkää mitään, vaan Suomi tekee kylmän rauhallisesti ja harkinnan jälkeen omat turvallisuuspoliittiset päätöksensä.
LAURI NURMI
HELSINKI, LÄNNEN MEDIA