Presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Störe kertoivat torstaina olleensa yhteydessä Ruotsin pääministeriin Ulf Kristerssoniin Washingtonissa ja onnitelleensa tätä pian varmistuvasta Nato-jäsenyydestä.
Nordic Response 24 -harjoituksessa tavanneet Stubb ja Störe kertoivat, että myös Kristerssonin piti olla alkuperäisen suunnitelman mukaan paikalla Pohjois-Norjassa. Stören mukaan kaikki kolme johtajaa aikovat kuitenkin tavata vielä ennen kesän Nato-huippukokousta.
– Kyllä tämä on myös meille suomalaisille suuri päivä, että Ruotsista tuli vihdoin Naton jäsen. Siinäkin mielessä tuntui hyvältä soittaa Jonas Gahr Stören kanssa Ulf Kristerssonille tuonne Washingtonin aamuun ja onnitella häntä, Stubb kertoi.
– Tuntuu historialliselta, oikealta ja turvalliselta, että kaikki Pohjoismaat ovat nyt samassa turvallisuusyhteisössä. Tämä on historiallinen tapahtuma, joka vahvistaa veljeskansoja pohjoisessa, Störe kuvaili.
Stubbin mukaan sekä Suomi että Ruotsi tuovat Natoon lisäarvoa, joka nähdään myös parhaillaan käynnissä olevan Nordic Response -harjoituksen aikana. Stubb kertasi lehdistötilaisuudessa lyhyesti muun muassa reservin ja tykistön kokoja Suomessa.
Ei välitöntä uhkaa Venäjältä
Störe iloitsi norjalaisen sotalaivan kannella pidetyssä lehdistötilaisuudessa siitä, että Suomen vastavalittu presidentti sekä "Norjan ja minun ystäväni" tekee ensimmäisen virkamatkansa ulkomaille juuri Norjaan. Stubb puolestaan kehui Stören olleen erittäin tärkeässä roolissa, kun Suomi aloitti matkansa kohti Natoa.
Stubb piti myös symbolisesti merkittävänä, että hänen ensimmäinen ulkomaanmatkansa presidenttinä suuntautuu Naton harjoitukseen. Tilanne on hänen mukaansa historiallinen myös sikäli, että kyseessä on suurin Suomen kansainvälinen harjoitus ja ensimmäinen kerta, kun suomalaiset harjoittelevat Naton peruskirjan artikla 5:n mukaista yhteistä puolustusta.
– Sanomattakin on selvää, että tämän tyyppisillä laajemmilla ja pitkäkestoisilla harjoituksilla lähetetään viesti, ja se viesti on tietysti pelote siitä, että meitä vastaan ei kannata hyökätä, Stubb sanoi.
Hän kuitenkin korosti, ettei harjoitus suuntaudu ketään vastaan, vaan tavoitteena on osallistujamaiden omasta turvallisuudesta huolehtiminen. Störe ja Stubb arvioivat, ettei Venäjän hyökkäys pohjoisille alueille ole akuutti uhka.
Norfolk-ratkaisu tehdään Washingtonissa
Suomalaismediaa tavannut Stubb otti myös omasta aloitteestaan esiin kysymyksen Naton seuraavasta pääsihteeristä. Hän kertoi keskustelleensa asiasta pääministeri Petteri Orpon (kok.) kanssa "yhteistoiminnan hengessä".
– Suomi tulee antamaan vahvan tukensa Hollannin pääministerille (Mark) Ruttelle. Me pidämme häntä asiantuntevana ja kokeneena henkilönä ja siinä mielessä erinomaisena pääsihteeriehdokkaana, Stubb sanoi.
Norjalaisen Jens Stoltenbergin kausi Naton pääsihteerinä päättyy lokakuun alussa. Ruttea ovat ilmoittaneet tukevansa uudeksi pääsihteeriksi myös muun muassa Yhdysvallat, Britannia, Saksa ja Ranska.
Störeltä ja Stubbilta kysyttiin myös Naton puolustusmenotavoitteesta, joka on vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Störe vakuutti Norjan pyrkivän saavuttamaan tason viimeistään vuonna 2026, Stubb puolestaan kertoi Suomen pitävän huolen siitä, että taso pysyy jatkossakin yli kahdessa prosentissa.
Esiin nousi myös kysymys siitä, sijoittuvatko Suomi ja Ruotsi Natossa lopulta saman Norfolkin yhteisoperaatiojohtoportaan alaisuuteen kuin Norja.
– Tämä ei ole meille aluepolitiikkaa vaan sotilaspoliittinen ja strateginen kysymys. Työskentelemme yhdessä liittolaistemme ja erityisesti pohjoismaisten ystäviemme kanssa löytääksemme parhaan mahdollisen ratkaisun, kuinka suojata tätä aluetta liittokunnassa. Lopullinen päätös tehdään huippukokouksessa Washingtonissa, Stubb kertoi.