Presidentinvaalien toisella kierroksella on luvassa kiivasta kamppailua jäljellä olevista äänistä. Vaalien ratkaisevalle kierrokselle mennään samoista asetelmista kuin niin monesti aiemminkin eli vastakkain ovat keskusta-oikeiston ja keskusta-vasemmiston puolet.
Kun äänistä oli laskettu yli 99 prosenttia, kokoomuksen Alexander Stubb oli edelleen kisan kärkipaikalla. Hänen saldonsa oli noin 27 prosenttia äänistä. Valitsijayhdistyksen ja vihreiden tukema Pekka Haavisto tuli perässä vajaan 26 prosentin kannatuksella, ja kaukana takana tuli perussuomalaisten ehdokas Jussi Halla-aho 19 prosentilla
Yliopistotutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta arvioi, että esimerkiksi Halla-ahon sekä valitsijayhdistyksen ja keskustan Olli Rehnin äänestäjät saattavat tuntea enemmän vetoa Stubbin kuin Haaviston suuntaan.
– Jos asiaa katsotaan poliittiselle kentälle asemoitumisen sekä ehdokkaiden vaalikonevastausten perusteella, niin kyllä se niiden perusteella näyttäisi siltä, että nämä ennemmin menevät Stubbin suuntaan, Karimäki arvioi.
Vasemmistopuolueissa taas koetaan todennäköisesti vetovoimaa enemmän Haaviston suuntaan. Esimerkiksi eduskuntavaalitutkimusten perusteella tiedetään, että SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjäkunta muodostaa sellaisen joukon, jossa pääsääntöisesti oman ensisijaisen puolueen jälkeen seuraavat vaihtoehdot löytyvät kahdesta muusta puolueesta.
– Tätä taustaa vasten on aika ymmärrettävää, että sieltä Li Anderssonin (vas.) ja Jutta Urpilaisen (sd.) äänestäjistä enemmän ääniä kohdistuu sinne Haaviston suuntaan, Karimäki sanoo.
Karimäen mukaan Stubbin ja Haaviston ulko- ja turvallisuuspoliittisissa linjoissa ei ole nähtävissä merkittäviä eroja. Kumpikaan ei ilmaissut mitään suurta halua poiketa esimerkiksi presidentti Sauli Niinistön tähän asti noudattamasta linjasta. Mitään suurta suunnanmuutosta nykyiseen ei siis olisi luvassa kummankaan tapauksessa.
Joitain nyanssieroja vaalitaistelun kakkoskierroksella voidaan kuitenkin saada esiin.
– Kun päästään yhdeksän hengen paneelista kaksintaisteluasetelmaan, pystytään kaivamaan helpommin ehkä niitä nyanssieroja näkyviin ja saamaan niitä selvemmin äänestäjille esiin, Karimäki sanoo.
Selkeämpiä eroja kaksikon välille on löydettävissä ehkä arvojohtajuuden puolelta.
– Vaikka molemmat ehdokkaat ovat liberaaleja, siinä on kuitenkin tietty aste-ero. Ehkä Haavisto on heistä hieman liberaalimpi, Karimäki sanoo.
– Haavisto on itse sanonut, ettei hänessä ole häivähdystäkään punaista, mutta ehkä hän on pitänyt enemmän esillä niitä teemoja, joita keskusta-vasemmistossa pidetään esillä, hän jatkaa.