Kokoomuksen Alexander Stubb ja vihreiden tukema valitsijayhdistyksen ehdokas Pekka Haavisto olivat Ilta-Sanomien presidenttitentissä täysin yksituumaisia siitä, että Suomen tulee pitää kiinni pyrkimyksestään YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuosiksi 2028–2029.
Kumpikaan ehdokas ei katsonut, että turvallisuusneuvosto olisi menettänyt merkityksensä sen vuoksi, että Venäjä on pysyvänä jäsenenä suurelta osin halvaannuttanut neuvoston päätöksenteon.
– Aina kun on mahdollisuus Suomena, pienenä valtiona tukeutua johonkin kansainvälisen instituutioon ja saada siellä vaikutusvaltaa, niin se tila kannattaa maksimoida, sanoi Stubb.
Stubb huomautti, että YK on myös paljon muuta kuin turvallisuusneuvosto.
– Pitää muistaa, että YK:n ikään kuin aivot ovat Genevessä, missä toimivat kaikki järjestöt, kuten UNHCR, WHO ynnä muut. Ne toimivat edelleen hyvin, samoin kuin ilmastokonferenssi COP28.
Haavisto totesi myös, että turvallisuusneuvostolla on edelleen merkitystä. Se pystyi esimerkiksi ottamaan kantaa Punaisenmeren iskuihin ja tuomitsemaan ne. Samalla yleiskokous on ottanut enemmän turvaneuvoston roolia.
– En silti heittäisi YK:ta romukoppaan. Jos nyt joku ehdottaisi, että perustetaanpa sellainen järjestö, jonne kuuluu Kuuba, Kiina, Yhdysvallat, Iran, niin sitä pidetään hulluna ajatuksena. Ja se on kuitenkin se ainoa foorumi, jossa voidaan toimia yhdessä näidenkin maiden kanssa, kuulla niitä mielipiteitä ja pyrkiä käyttämään diplomatiaa, Haavisto sanoi.
Suomen edellinen yritys päästä turvallisuusneuvoston jäseneksi kilpistyi äänestykseen yleiskokouksessa vuonna 2012. Suomen havitteleman paikan vei äänestyksessä Luxemburg. Haavisto huomautti, että Suomen kannattaa tällä kertaa kampanjoidessaan satsata enemmän äänestäjien kuuntelemiseen ja vähemmän neliväriesitteisiin.
Trump ei huolestuttanut
Tentissä ehdokkaiden ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset olivat pitkälti samanhenkisiä. Molemmat luottivat Naton tuomaan turvaan ja siihen, että vaikka Donald Trump palaisi Yhdysvaltojen presidentiksi, se ei merkitsisi Yhdysvaltojen vetäytymistä Natosta.
– Tietysti Trumpin kohdalla on ollut eroa retoriikan ja realiteettien välillä. Realiteettihan on se, että Yhdysvallat Trumpin aikana lisäsi amerikkalaisia sotilaita Euroopassa ja lisäsi myös omaa rahallista panostaan Natoon, sanoi Stubb.
Haavisto huomautti, että tilanne voi muuttua, jos maailmassa syttyy useita konflikteja eri puolilla, esimerkiksi Lähi-idässä tai Kiinan ja Taiwanin välillä. Silloin Yhdysvallat joutuisi jakamaan resursseja eri konfliktien kesken. Ukrainan saama tuki voisi silloin jakautua useampaan erään.
– Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi, että Yhdysvallat – kaikesta retoriikasta huolimatta – piti presidentti Trumpin aikana kiinni miehistölupauksistaan, hän piti kiinni rahalupauksistaan. Mutta totta kai se oli epämiellyttävää kuultavaa, kun Eurooppaa vastaan kohdistui kritiikkiä, Haavisto sanoi.
Pahoittelut siivoojille
Tentissä palattiin myös maanantain A-studion pohdintaan siitä, miten Venäjän presidentti Vladimir Putinin onnittelupuheluun pitäisi suhtautua. Haavisto käytti tilaisuuden korjaillakseen kritiikkiä herättäneitä puheitaan siitä, ettei jättäisi puhelua Presidentinlinnan siivoojan vastattavaksi.
– Se oli valitettava vahinko, siivoojia tarvitaan. Nykyään he ovat siistijöitä titteliltään. Mutta tarkoitan sitä, että jos Putin soittaisi onnittelusoiton, varmasti sen vastaanottaisin, Haavisto sanoi.
Vakavampia keskusteluja Putinin kanssa Haavisto kävisi vain niin, että kannat olisi ensin koordinoitu EU:n, Naton ja tarvittaessa Yhdysvaltojen kanssa.
Stubb puolusti omaa tekstiviestiään, jonka hän lähetti Venäjän hyökkäyssodan alettua Venäjän ulkoministeri Sergei Lavroville. Hän perusteli tätä roolillaan rauhanvälitysorganisaatio CMI:ssä.
– Kyllä ilman muuta professori Firenzestä voi entiselle kollegalleen viestin lähettää. Ja sitä paitsi lisään vielä siihen, että CMI, Martti Ahtisaaren rauhanvälitysorganisaatio, on ilman muuta selvää, että me teemme vaikuttamista erilaisin kanavin, Stubb sanoi.
Stubb toisti, että Putinin puhelua hän ei vastaanottaisi.
– Ainoa henkilö, joka sen tänä päivänä Euroopassa tekee, hyvin todennäköisesti on (Unkarin pääministeri) Viktor Orban, Stubb sanoi.