STT:n tietojen mukaan hallitusneuvotteluissa on sovittu, että ruokakaupoissa myytävän alkoholin enimmäisprosentti nousee 5,5 prosentista kahdeksaan. Viinien vahvuiset alkoholijuomat eivät ainakaan vielä tulisi ruokakauppoihin, vaan lähinnä se koskisi nykyistä vahvempia oluita ja siidereitä.
Kristillisdemokraatit ovat vastustaneet viinien tuomista ruokakauppoihin, kun taas etenkin kokoomus on ajanut sitä.
STT:n tietojen mukaan asia siirtyi riitaisena muun muassa kilpailua käsitelleestä neuvottelupöydästä puheenjohtajien pöytään ratkottavaksi.
Hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok.) kertoi alkoholipolitiikan osalta löytyneen kompromissin, johon eri osapuolet pystyvät olemaan tyytyväisiä.
– Olen tyytyväinen, että on löytynyt ratkaisu, jossa edelleenkin alkoholipolitiikkaa Suomessa modernisoidaan, liberalisoidaan, mutta kuitenkin edetään maltillisella tavalla askel kerrallaan eteenpäin, Orpo sanoi Säätytalolla keskiviikkoiltana.
Hän ei kuitenkaan avannut ratkaisun yksityiskohtia.
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonin mielestä ratkaisu on suhteellisen hyvä ja sillä pärjätään.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) johtaja Jari Keinänen sanoo STT:lle, että kahdeksan prosentin rajasta ei ole puhuttu ministeriön hallitusneuvotteluihin toimittamissa taustapapereissa.
– Tämä ei tule STM:n virkaehdotuksista, Keinänen kuittaa.
Hän sanoo, että tässä vaiheessa on mahdotonta ottaa kantaa siihen, olisiko kahdeksan prosentin enimmäisraja mahdollinen toimeenpanon, vaikutusten tai lainsäädännön näkökulmasta.
Päivittäistavarakauppa ry tai Alko eivät halunneet kommentoida aihetta, ennen kuin alkoholikokonaisuudesta on olemassa viralliset kirjaukset.
STM pelkää alkoholihaittojen lisääntymistä
Sosiaali- ja terveysministeriö on toimittanut hallitusneuvotteluihin aiemmin useita asiakirjoja, joissa alkoholin myynnin merkittävälle vapauttamiselle ei lämmetä.
– Virkakanta on ollut sama neuvottelujen alusta asti: mikäli alkoholin saatavuutta päätetään merkittävästi lisätä, kaiken saatavilla olevan tiedon mukaan alkoholihaitat ja niistä aiheutuvat kustannukset lisääntyvät, ministeriö sanoo asiakirjassa.
STM katsoo, että tällaiset päätökset ovat monin tavoin ristiriidassa väestön terveyttä ja julkisen talouden sopeuttamista koskevien tavoitteiden kanssa.
Ministeriö sanoo, että se ei kannata Alkon monopolin purkamista.
– Alkoholi vaikuttaa kielteisesti kansantalouteen sekä väestön terveyteen ja toimintakykyyn, heikentää yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja kuormittaa merkittävästi sote-palveluita, pelastustoimea ja poliisia, STM katsoo.
Alkoholinkäyttö aiheuttaa ministeriön mukaan suomalaisessa työelämässä merkittävät miljardiluokan haittakustannukset muun muassa tuottavuuden laskun, sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyden sekä henkilöstöongelmien takia.
Muutos toisi uusia tuotteita kauppoihin
Panimoliiton toimitusjohtaja Tuula Loikkanen sanoo, että alkoholipolitiikan osalta kokonaisuus ratkaisee. Hän pitää kuitenkin ruokakaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajan nousua hyvänä asiana.
– Ainahan se on ihan hyvä, että ylikireää säätelyä joustetaan ja näin saadaan erikoissiidereitä ja -oluita enemmän kaupan hyllyille, Loikkanen sanoo.
– Nokian panimothan ovat aika paljon tehneet vahvempiakin oluita. Varmasti tämä on heille iso helpotus, hän jatkaa.
Kysymyksiä herättää Loikkasen mukaan, tuleeko nousun vastapainoksi esimerkiksi iso alkoholiverotuksen korotus. Samalla hän muistuttaa, että kun ruokakaupassa myytävän alkoholin prosenttirajaa nostettiin edellisen kerran, se toi markkinoille joukon uusia tuotteita.
– Kun uusi raja tulee, varmasti innovoidaan ja kehitetään uusia juomia. Viime uudistuksen jälkeen ilmestyi 5,5 prosentin viinejä kauppoihin.
Sipilän hallitus nosti aiemmin
Juha Sipilän (kesk.) hallitus nosti ruokakaupassa myytävän alkoholin prosenttirajan 5,5:een aiemmasta 4,7:stä. Eduskunta hyväksyi noston joulukuussa 2017 tiukan keskustelun jälkeen. Tuolloin alkoholiveroa kiristettiin 100 miljoonalla eurolla, kun kaupassa myytävien alkoholijuomien enimmäisprosentti nousi.
Hallituksessa olivat silloin keskustan lisäksi siniset ja kokoomus.
Jo silloin eduskunnan äänestyksessä oli myös muita prosenttivaihtoehtoja, mutta ne karsiutuivat ensimmäisissä äänestyksissä. Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen ehdotti esimerkiksi prosenttirajan alentamista 3,5 prosenttiin. Perussuomalaisten Jani Mäkelä puolestaan ehdotti rajan nostoa 8,5 prosenttiin.
----
Työryhmä: Sanna Nikula, Saila Kiuttu, Viivi Salminen, Kaisu Suopanki
---
Korjattu klo https://17.06: Joulukuussa 2017 hallituksessa olivat siniset, ei perussuomalaiset.