STTK:n edunvalvontajohtajan Katarina Murron mukaan Suomen yrittäjien (SY) esitys yt-lain soveltamisrajan nostamisesta on täysin päinvastainen STTK:n esitykseen verrattuna.
– En suhtaudu lainkaan myönteisesti myöskään irtisanomissuojaan liittyvään kohtaan SY:n esityksessä, Murto sanoo.
SY on ehdottanut henkilöperusteisen irtisanomisen kynnyksen alentamista sekä yt-lain soveltamisrajan nostamista 50 työntekijään. Nykyinen raja on 20.
Uudistuksen jälkeen pääosa suomalaisista yrityksistä ei kuuluisi yt-lain piiriin.
STTK:n avauksessa sisältö työvoiman vähentämisen ja yritystoiminnan muutosten osalta säilyisi pääosin entisellään.
– Siltä osin ei ole tarpeita tehdä isoja muutoksia. Mutta meillä on isoja ongelmia yhteistoiminnan edistämisessä, kuten tiedon saannissa, sen laajuudessa ja oikea-aikaisuudessa.
Hallintoedustuksen osalta samoilla linjoilla STTK on myös esittänyt, että henkilöstön edustajilla olisi paikka yrityksen hallinnossa ja mahdollisuus osallistua ja valmisteluun päätöksentekoon. Myös SY:ssä uskotaan, että paikallista sopimista edesauttaa, kun kaikilla on tieto yrityksen tilanteesta.
SY olisi valmis lisäämään henkilöstön osallistumista yritysten päätöksentekoon vähintään 50 työntekijän yrityksissä. Henkilöstö voisi osallistua esimerkiksi johtoryhmätyöskentelyyn tai työpaikkakohtaiseen yhteistyöryhmään.
– Hallintoedustuksen osalta me olemme hyvinkin samoilla linjoilla ja pidän myönteisenä, että myös SY suhtautuu siihen myönteisesti. Se edistäisi parempaa tiedonsaantia, Murto sanoo.
SY ehdottaa myös henkilöperusteisen irtisanomisen kynnyksen alentamista enintään kymmenen henkilöä työllistävissä yrityksissä. Yrittäjät lupaavat työllistää enemmän, jos ihmisen henkilöön liittyvää irtisanomista helpotetaan.
Murron mukaan henkilökohtaista irtisanomisperusteen suojaa ei ole syytä lähteä enää madaltamaan entisestään.
Murto muistuttaa, että koeaikaa on jo pidennetty kuudella kuukaudella. Hän uskoo työnantajan saavan siinä ajassa riittävän kuvan työntekijän sopivuudesta työhön.
– Meillä on irtisanomisperusteissa kynnys todella matala jo tällä hetkellä. En näe sitä perusteltuna, enkä usko, että se helpottaisi rekrytointia, kuten SY esittää.
– En ymmärrä, miten irtisanomissuojan madaltaminen voisi lisätä työllisyyttä. Päinvastoinhan se lisää työttömyyttä, jos työntekijä on helpommin irtisanottavissa, Murto sanoo.
Irtisanomissuojan madaltaminen lisäisi Murron mukaan myös työelämän epävarmuutta, joka on hänen mukaansa arkipäivää jo nyt työn murroksen, työnteon muotojen moninaistumisen ja pirstaloitumisen myötä.
Hän uskoo sen myös heikentävän työntekijän sitoutumista työpaikkaansa.
– Uskon näin käyvän, jos työntekijällä on koko ajan pelko siitä, että hänet voidaan irtisanoa henkilöön liittyvän syyn vuoksi.
STTK:n mukaan työpaikan toiminnan kehittäminen, työhyvinvointi ja osaamisen kehittäminen tulisi erottaa omaksi kokonaisuudekseen. Murron mukaan tähän olisi tarve säätää uusi laki kokonaisuudessaan.
Päivi Lakka / Lännen Media