Ukrainan tukemisessa pitäisi jatkossa nojata enemmän Naton pitkäaikaisiin sitoumuksiin ja vähemmän vapaaehtoiseen tukeen, sanoo Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. Tukea saataisiin näin muutettua hänen mukaansa lyhytaikaisesta pitkäaikaiseksi.
Stoltenberg kommentoi Ukrainan avustamista liittokunnan ulkoministerien ensimmäisen kokouspäivän päätteeksi tiedotustilaisuudessa. Hän kertoi, että Nato on päättänyt jatkaa valmisteluja toimista, joilla Naton roolia Ukrainan tukemisessa voitaisiin jatkossa kasvattaa ja vankistaa.
Useat uutismediat ovat kertoneet kokouksen alla Stoltenbergin ehdottaneen sadan miljardin euron sotilaallisen avun rahastoa Ukrainan tueksi viiden vuoden ajaksi. Stoltenberg ei kuitenkaan vahvistanut, että tällainen summa olisi ollut keskusteluissa esillä, mutta kertoi keskustelleensa tuesta sekä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin että ulkoministeri Dmytro Kuleban kanssa.
– Yksityiskohdat muotoutuvat tulevien viikkojen aikana. Mutta tästä ei ole epäilystäkään – Ukraina voi luottaa Naton tukeen nyt ja pitemmällä tähtäimellä. Taloudellinen tuki Ukrainalle ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan sijoitus omaan turvallisuuteemme, Stoltenberg sanoi tiedotustilaisuudessaan.
Naton tulisi ottaa Stoltenbergin mukaan enemmän vastuuta sotilaskaluston koordinoimisesta Ukrainaan ja ukrainalaisten koulutuksesta. Stoltenbergin mukaan keskustelussa on myös monivuotinen pitkän aikavälin taloudellinen sitoutuminen Ukrainan tukemiseen.
– Liittolaiset ovat yhtä mieltä siitä, että meidän on jatkettava tukeamme Ukrainalle ja vahvistettava sitä. Siksi keskustelemme nyt keinoista, joilla tuki voitaisiin vakiinnuttaa Naton puitteissa, jotta siitä tulisi ennustettavampaa ja vankempaa, hän sanoi.
Stoltenberg kommentoi samalla Unkarin ulkoministeri Peter Szijjarton lausuntoa, jonka mukaan Unkari ei aio tukea mitään aloitteita, jotka tekisivät Natosta hyökkäyksellisen liittouman. Pääsihteeri sanoi, että hänellä on hyvä keskusteluyhteys Szijjarton kanssa ja kertoi keskustelleensa viime viikon aikana jo kahdesti Unkarin pääministeri Viktor Orbanin kanssa.
– Kun aloitamme suunnittelun, olen vakuuttunut, että voimme vastata myös Unkarin huoliin ja löytää lähiviikkojen aikana konsensuksen, Stoltenberg sanoi.
Valtonen: Pitkän aikavälin sitoumukset tarvitaan
Suomea kokouksessa edustava ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi, että Ukrainan avustamiseksi tarvitaan pitkän aikavälin sitoumukset. Valtosen mukaan tosin päällekkäisyydet mahdollisten muiden formaattien kanssa on vielä selvitettävä.
Presidentti Alexander Stubb ja presidentti Zelenskyi allekirjoittivat keskiviikkona Kiovassa Suomen ja Ukrainan välisen turvallisuussopimuksen, jolla Suomi sitoutui tukemaan Ukrainaa kymmeneksi vuodeksi.
Myös osa muista Naton ulkoministereistä kommentoi alustavasti Stoltenbergin ehdotuksia.
Puolan ulkoministeri Radoslaw Sikorski kertoi maan tukevan Stoltenbergin pyrkimyksiä. Latvian ulkoministeri Krisjanis Karis puolestaan kehui Naton pääsihteerin ehdotusta hyväksi ja totesi rahojen tulevan jäsenmailta.
Karis myös sanoi, että Ranskan presidentin Emmanuel Macronin aiempi avaus Nato-maiden joukkojen mahdollisesta lähettämisestä Ukrainaan pakotti hyvällä tavalla ajattelemaan asioita laatikon ulkopuolelta.
– Olen samaa mieltä Ranskan presidentin kanssa siitä, että jotenkin me koko ajan sanomme julkisesti, mitä emme tee. Se helpottaa [Venäjän presidenttiä Vladimir] Putinia ja hänen armeijaansa päättämään, mitä he tekevät, hän sanoi.
Kanadan ulkoministeri Melanie Joly sanoi Kanadan tukevan pääsihteerin aloitteita ja kaikkia tuen muotoja, mitä Ukraina voi saada. Britannian ulkoministeri David Cameron puolestaan sanoi pitävänsä elintärkeänä, että Ukraina voittaa ja Putin häviää sodan.