Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan Nato aikoo kutsua Ukrainan jäsenekseen sitten, kun asiasta on Natossa yksimielisyys ja olosuhteet sen sallivat. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on toivonut selkeää kutsua ja aikataulua Nato-jäsenyydelle.
Stoltenbergin mukaan jäsenyyskutsun sijaan Nato-johtajat olivat sopineet monivuotisesta tukiohjelmasta, jonka tarkoituksena on kehittää Ukrainan asevoimat Nato-yhteensopiviksi. Ukrainalta ei myöskään aiota vaatia Naton jäsenyysohjelman toteuttamista ehtona jäsenyydelle.
Lisäksi Naton ja Ukrainan yhteydenpito nostetaan yhteisen neuvoston tasolle. Sen ensimmäinen kokous pidetään Vilnassa keskiviikkona.
Stoltenberg kertoi Nato-johtajien sitoutuneen puolustusmenojen osalta tavoitteeseen, jonka mukaan puolustukseen pitäisi osoittaa vähintään kahta prosenttia maiden bruttokansantuotteesta vastaava summa. Nykyisellään tuon tavoitteen täyttää vain noin kolmasosa Naton jäsenistä, niiden joukossa uusin jäsenmaa Suomi.
– Odotamme näiden maiden joukon kasvavan merkittävästi ensi vuonna, Stoltenberg sanoi.
Viron Kallas: Naton jäsenyys ainoa toimiva turvatakuu
Naton jäsenyys on ainoa toimiva turvatakuu, linjasi Viron pääministeri Kaja Kallas tiistaina illalla julkaistussa tiedotteessaan. Kallas kiitteli sitä, että Nato-maat näkevät Ukrainan tulevaisuuden Natossa.
– Sovimme tänään toimista, jotka tuovat Ukrainan lähemmäksi Nato-jäsenyyttä. Tästä eteenpäin Naton ulkoministerit seuraavat säännöllisesti näiden askelten toteutumista, hän sanoi.
Kallaksen tiedote julkaistiin sen jälkeen, kun Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg oli kertonut liittokunnan tulevista askeleista Ukrainan Nato-jäsenyyden kanssa.
Kallaksen linjaus Natosta ainoana toimivana turvatakuuna on hänen pitkään toistamansa näkemys. Hän on edustanut liittokunnan itälaidassa kantaa, jossa Ukrainan jäsenyyden kanssa pitäisi edetä mahdollisimman pitkälle.
Kaikki – esimerkiksi Saksassa – eivät ole olleet asiasta samaa mieltä.
Kallas iloitsi tiedotteessaan myös siitä, että liittokunnan maat saivat alueelliset puolustussuunnitelmansa hyväksytyksi kokouksessa. Puolustussuunnitelmissa on kyse konkretiasta, jolla Naton pelotetta ja puolustusta toteutetaan käytännössä.
Tähän liittyy myös se, kuinka paljon rahaa liittokunnan maat käyttävät puolustukseensa. Nyt puolustusmenojen lattiaksi suhteessa bruttokansantuotteeseen sovittiin kaksi prosenttia, mutta Kallas kertoi Viron haluavan ajaa sitä tulevaisuudessa ylös kohti 2,5 prosenttia.