Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoo kiirehtineensä Turkkia ja Unkaria ratifioimaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet yhdessä jo viime syksynä.
– Olen kiirehtinyt niitä useita kuukausia ratifioimaan molemmat yhtäaikaisesti. Ja kantani ei ole koskaan muuttunut, Stoltenberg sanoi.
Pääsihteerin mukaan on kuitenkin Turkin asia päättää, miten se käsittelee kahta sillä olevaa erillistä dokumenttia. Turkin käsissä on toisin sanoen se, ratifioiko Turkki molemmat jäsenyydet Stoltenbergin suosituksen mukaisesti vaiko vain toisen niistä.
Stoltenberg sanoi tiistaina, että pääkysymys Suomen ja Ruotsin Nato-prosessissa ei ole, tehdäänkö ratifioinnit yhtä aikaa. Pääkysymys on hänen mukaansa, että molemmat ratifioidaan jäseniksi mahdollisimman nopeasti.
Hän kommentoi asiaa uudestaan Naton puolustusministerien kokouksen päättävässä tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Stoltenbergin tiistaisesta kommentista tuli iso uutinen Suomessa ja Ruotsissa, koska Stoltenbergin viestin katsottiin muuttuneen aiemmasta yhtaikaista etenemistä korostavasta linjasta.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä edellyttävät ratifioinnit uupuvat Nato-maista enää Unkarilta ja Turkilta.
Ruotsin puolustusministeri kommentoi
Ruotsin puolustusministerin Pål Jonsonin käsityksen mukaan Suomi, Ruotsi ja Naton pääsihteeri Stoltenberg haluavat yhä saada Suomen ja Ruotsin samanaikaisesti Natoon. Jonson kommentoi asiaa Brysselissä keskiviikkona, kun hän saapui Naton päämajaan puolustusministerien kokoukseen.
Jonson sanoi keskiviikkoaamuna, että hänellä oli tiistaina mahdollisuus puhua Stoltenbergin ja suomalaiskollega Mikko Savolan (kesk.) kanssa. Jonsonin mukaan kaikki kolme jakoivat yhä tavoitteen, että prosessin yhdessä aloittaneiden Suomen ja Ruotsin hakemukset ratifioitaisiin yhdessä.
– Mutta totta kai kunnioitamme sitä faktaa, että on Ankaran päätös, kuinka he haluavat hoitaa ratifiointiprosessin ja haluavatko he tehdä sen erikseen vai yhdessä. Se on toki jotain, mistä sekä Ankara että Budapest päättävät, Jonson sanoi.
Turkki ja Unkari ovat ainoat Nato-maat, jotka eivät ole vielä ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä. Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglu on aiemmin sanonut, että prosessien mahdollinen erkaantuminen toisistaan on Suomen, Ruotsin ja "erityisesti Naton" käsissä.
Jonson ei kuitenkaan katsonut, että Stoltenberg olisi halunnut lähettää signaalia eilisellä lausunnollaan.
Mitä liittokunta haluaa?
Turkki on päätynyt kovistelemaan prosessin aikana etenkin Ruotsia ja ollut myötämielisempi Suomea kohtaan. Toistaiseksi on kuitenkin osin epäselvää, millaista keskustelua liittokunnan maiden kesken on käyty mahdollisesta eritahtisesta etenemisestä.
Suomen ja Ruotsin liittymisellä on konkreettista merkitystä muun muassa Baltian maiden turvallisuudelle. Viron puolustusministeri Hanno Pevkur kertoi näkemyksensä Suomen ja Ruotsin etenemisestä keskiviikkona.
– En usko, että Suomen ja Ruotsin välillä tulee eriytymistä. Suomi ja Ruotsi tulevat liittymään yhdessä Natoon, hän arvioi.
Pevkur sanoi, että Virolle on hyvin tärkeää turvata Itämeri, josta on tulossa Naton sisämeri.
Keskiviikkona puolustusministerit käsittelevät kokouksessaan Naton puolustusta ja pelotetta. Suomi ja Ruotsi ovat kokouksessa paikalla tarkkailijajäseninä.