Nato-maat ovat päättäneet tukea Ukrainaa lisää niin sotilaallisella kuin poliittisellakin tasolla, sanoi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg tiedotustilaisuudessa Naton puolustusministerien kokouksen päätteeksi Brysselissä.
Pääsihteeri kertoi Ukrainaa koskevasta kolmiosaisesta strategiasta, johon kuuluvat Ukrainan asevoimien kaluston modernisointi, poliittinen taso ja lopulta Ukrainan Nato-jäsenyys. Maata ei kuitenkaan vielä kutsuta Naton jäseneksi.
Poliittinen taso tarkoittaa sitä, että Nato–Ukraina-komissio muutetaan korkeamman tason neuvostoksi, jonka avulla halutaan tuoda Ukrainaa lähemmäs Natoa ja sen päätöksentekoa. Neuvoston on määrä kokoontua ensimmäisen kerran Vilnan huippukokouksen yhteydessä heinäkuussa.
Stoltenbergin mukaan neuvostoon kuuluvat maat ovat sen yhdenvertaisia jäseniä, joilla on yhtenäiset oikeudet päätöksentekoon. Kaikkiaan neuvostoon kuuluu siis 32 jäsentä ja Ruotsin liityttyä Natoon 33 jäsentä.
Sotilaallisella tasolla Nato-maat rakentavat usean vuoden tukipakettia, jonka avulla Ukrainaa valmistellaan sotilaallisesti Nato-yhteensopivaksi. Nato-jäsenmaat alkavat myös kouluttaa ukrainalaisia pilotteja liittyen Hollannin ja Tanskan johtamaan F–16-koalitioon.
Suomen jäsenyys turvaa Ruotsia
Tiedotustilaisuudessa nousi esiin myös Ruotsin Nato-hakemuksen tilanne.
Stoltenberg sanoi, että Ruotsi on tullut jo pitkälle ja on nyt paljon paremmassa asemassa kuin hakiessaan jäsenyyttä. Hän lisäsi, että Naton tarkkailijajäsenenä Ruotsi on myös suuremmassa turvassa.
– Kun Suomi on Naton jäsen, on täysin selvää, ettei Ruotsiin voitaisi hyökätä ilman Naton reagointia, Stoltenberg lisäsi.
Ministerikokous oli viimeinen ennen Naton heinäkuista huippukokousta, jonka keskeisiä teemoja ovat muun muassa sotilasliiton alueelliset puolustussuunnitelmat sekä komento- ja joukkorakenteen päivittäminen. Niin ikään ydinkysymyksiä ovat puolustusteollisuuden kapasiteetin vahvistaminen ja sitoutuminen puolustusmenojen kasvattamiseen.
Suomea kokouksessa edustanut toimitusministeristön puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) myös kommentoi sitä, miltä tilanne alueellisten suunnitelmien kannalta näyttää viimeisen ministerikokouksen jälkeen ennen Vilnan kokousta.
– Osa asioista saatiin valmiiksi täällä, osan suhteen työ jatkuu kohti Vilnaa.
Perjantaina Naton päämajalla olivat koolla muun muassa Naton korkein päättävä elin, Pohjois-Atlantin neuvosto, ja ydinasepolitiikan suunnitteluryhmä.
Ydinaseretoriikka synkkää
Suomi pääsi tällä kertaa osallistumaan täysjäsenenä ydinasepolitiikan suunnitteluryhmän kokoukseen. Pääsihteeri Stoltenberg nosti omassa tiedotustilaisuudessaan esille Venäjän huolestuttavan toiminnan Uusi start -sopimuksen kanssa sekä Venäjän retoriikan ydinaseiden siirtämisestä Valko-Venäjälle.
Stoltenberg sanoi jo torstaina, että nähtävillä on ollut kaava, jonka osana Venäjä on investoinut voimakkaasti uusiin ja moderneihin kyvykkyyksiin ydinaseissa ja sijoittanut niitä esimerkiksi lähelle Naton rajoja pohjoisessa.
Myös Kaikkonen kommentoi kysyttäessä asiaa.
– Tiedossa on, että esimerkiksi Kuolan alueella Venäjällä on merkittävää sotilaallista infrastruktuuria. Me tätä tietenkin seuraamme. Kaiken kaikkiaan on synkkää, että ydinaseretoriikka on entistä arkisempi osa poliittista keskustelua ja Venäjä tätä korttia entistä herkemmin vilauttelee, Kaikkonen sanoi.
Hän kuitenkin totesi, että ydinaseiden käyttökynnystä pidetään tällä hetkellä hyvin korkeana ja niiden käyttämistä epätodennäköisenä.
Kaikkonen: Suomikin jakaa tietoa
Myös Suomi on Kaikkosen mukaan aikanaan jakamassa tietoja ja osallistumassa yhteistyöhön, joka liittyy Naton merenalaisen suojelukeskuksen työhön.
Merenalainen suojelukeskus ollaan perustamassa Britanniassa sijaitsevan merivoimaesikunnan yhteyteen. Keskuksen perustaminen on osa Naton aietta parantaa kriittistä vedenalaista turvallisuutta ja tilannekuvaa siitä.
Kaikkosen mukaan päävastuu kriittisen merenalaisen infran suojelemisesta pysyy yhä jäsenmailla.
NRK: Biden pyysi Stoltenbergia jatkamaan
Norjan yleisradioyhtiö NRK kertoi perjantaina, että Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on pyytänyt Jens Stoltenbergia jatkamaan vielä virassa, koska hänelle ei ole löytynyt sopivaa seuraajaa.
Stoltenberg on jo nyt ikään kuin yliajalla: viime keväänä 30 jäsenmaata sai suostuteltua hänet jäämään tehtävään vielä vuodeksi Ukrainan sotaan vedoten. Stoltenberg on kuitenkin ilmaissut aikovansa jättää tehtävän syksyllä eikä enää pitkittää kauttaan neljättä kertaa.
NRK:n mukaan Biden sanoi Stoltenbergille muutama päivä sitten tapaamisessa Valkoisessa talossa, ettei Stoltenbergin tilalle ole löytynyt pääsihteeriehdokasta, joka nauttisi yhtä laajaa tukea kaikissa Naton jäsenmaissa.
Bidenin mukaan Natolla ei ole varaa epäselvyyksiin pääsihteeristä aikana, jolloin Ukrainan sodassa on käynnissä ratkaiseva vaihe ja Ruotsi ei ole vielä päässyt jäseneksi Turkin vastustuksen takia, NRK kertoi.
Seuraajaehdokkaaksi on veikattu ainakin Tanskan pääministeriä Mette Frederikseniä, mutta NRK:n mukaan hän ei ole saanut Bidenin täyttä tukea.
Myös Antti Kaikkonen kertoi tällä viikolla, ettei Stoltenbergin jatko pääsihteerinä ole poissuljettua.