Sosiaali- ja terveysministeriöllä (STM) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) näyttää olevan varsin erilainen näkemys THL:n pääjohtajan kelpoisuusvaatimusten keventämistä koskevasta prosessista.
Toimitusministeristö hyväksyi keskiviikkona STM:n esityksen pohjalta asetusmuutoksen, jonka mukaan tohtorin tutkinto ei enää ole vaatimus THL:n pääjohtajalle. Tämä herätti tuoreeltaan runsaasti arvostelua. Muun muassa THL:n ohjelmajohtaja Tuukka Tammi hämmästeli päätöstä Twitterissä ja sanoi pitävänsä sitä aivan käsittämättömänä ja asiattomana.
Asetusta koskevassa muistiossa todetaan, että esitys on valmisteltu yhteistyössä THL:n kanssa ja että THL puoltaa sitä.
THL:n hallinto- ja talousjohtaja Mia Nykoppin mukaan tämä ei pidä täysin paikkaansa. Hän sanoo, että asetusta on kyllä käsitelty muilta osin yhdessä, mutta pääjohtajan kelpoisuusvaatimuksiin ei ole otettu kantaa, koska niiden määrittely ei kuulu laitoksen hallintoon. Laitokselta ei myöskään ole pyydetty virallista lausuntoa asiasta, kuten lainsäädäntömuutoksissa yleisesti tehdään.
– Laitos ei ole antanut kantaa tähän asiaan, jolloin me emme ole myöskään puoltaneet tätä, Nykopp sanoo STT:lle.
Hän lisää, että jos lausuntopyyntö olisi tullut, THL olisi varmasti tuonut ilmi, minkälaisia vaikutuksia pääjohtajan kelpoisuusehtojen muutoksella on.
– Sillä voi olla vaikutuksia siihen, miten mielletään tutkimus- ja asiantuntijalaitoksen rooli.
"Ei vastustettu ainakaan isoin kirjaimin"
Asian esittelijä, STM:n henkilöstö- ja hallintojohtaja Liisa Perttula sanoo STT:lle, ettei hän edes ajatellut lausuntopyynnön lähettämistä, sillä ei kokenut sitä tarpeelliseksi tai välttämättömäksi.
Hän sanoo ymmärtäneensä THL:n kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta, ettei laitos vastustanut pääjohtajan kelpoisuusehtojen keventämistä. Aloite tähän muutokseen oli tullut ministeriöltä.
– Mikään niistä keskusteluista ei viitannut siihen, että tämä olisi nyt jotenkin THL:lle erityisen ongelmallinen. Sen toki tiedän, että yksittäiset henkilöt varmaan olisivat mielellään nähneet, että siellä olisi edelleen se tohtorin tutkinto vaatimuksena, Perttula sanoo.
Samansuuntainen näkemys on STM:n kansliapäälliköllä Veli-Mikko Niemellä. Hän sanoo, että asiasta on puhuttu jo viime vuoden lopulla, ja hän on itsekin keskustellut asiasta esimerkiksi THL:n pääjohtaja Markku Tervahaudan kanssa.
– He ovat olleet tästä tietoisia eivätkä ainakaan isoin kirjaimin ole tätä myöskään vastustaneet, Niemi sanoo.
"Heijastelee ajatusmaailmaa THL:n roolista"
Kansliapäällikkö Niemi kokee, että asian ympärillä käyty keskustelu heijastelee ajatusmaailmaa THL:n roolista.
– Se on totta kai arvostettu tutkimuslaitos, mutta se on aika paljon muutakin. Voi olla, että henkilöt, jotka näkevät, että THL:n tulisi olla vieläkin enemmän tutkimuslaitos, kokevat tämän jonkinlaisena ohjauksena, hän sanoo.
Niemi nostaa esiin huhtikuussa valmistuneen THL:n kansainvälisen arvioinnin, jonka pääviesti oli hänen mukaansa se, että laitos toimii turhan laajalla rintamalla ja sen pitäisi keskittyä avainasioihin.
Hän itse näkee tämän taustalla muun muassa sen, että THL on paikannut alan tutkimustyötä, jota ei tehdä esimerkiksi yliopistoissa.
– Kun voimavarat eivät tässä tulevaisuudessa ainakaan hirveästi kasva, ja toisaalta meillä on uusi sote-järjestelmä, jossa on niin sanotusti leveämmät hartiat, niin kyllä varmaan THL:n keskeiset asiat tulevat olemaan siellä tukemassa, miten meidän palvelujärjestelmäämme kehitetään, arvioimassa sen toimintaa ja arvioimassa väestön terveydentilaa.
THL:n Nykopp puolestaan korostaa, että tutkimus on integroituneena kaikessa laitoksen tekemisessä, eikä siellä tehdä esimerkiksi perustutkimusta, joka voitaisiin irrottaa asiantuntijaroolista.
Nykopp uskoo, että laitoksen roolia tullaan varmasti pohtimaan tulevalle hallituskaudelle. Myös hän pitää tärkeänä keskustelua siitä, mihin laitos tulevaisuudessa keskittyy.