Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on julkaissut muistion, jossa on arvioitu hallituksen ensi vuodelle esittämien sosiaaliturva- ja veromuutosten yhteisvaikutuksia kotitalouksien tuloihin. Suhteellisesti suurimmat vaikutukset kohdistuisivat opiskelijoihin ja työttömiin ansioturvan saajiin.
Ikäryhmistä suurimmat vaikutukset kohdistuvat 18–24-vuotiaisiin, mutta myös 25–34-vuotiaille ja 55–64-vuotiaille vaikutukset ovat muita ryhmiä suurempia.
Muutosten arvioidaan vahvistavan työllisyyttä noin 60 000–65 000 työllisellä.
Ehdotettujen muutosten havaittiin myös kasvattavan tuloeroja. Kolmen pienituloisimman tulokymmenyksen osuus kotitalouksien yhteenlasketusta käytettävissä olevasta tulosta supistuu. Samalla viisi suurituloisinta tulokymmenystä kasvattavat tulo-osuuttaan.
Todella huomattavia yli kymmenen prosentin tulonmenetyksiä kokeviin kotitalouksiin kuuluu vajaat kolme prosenttia väestöstä. Näitä niin sanottuja "suuria häviäjiä" on kahdessa alimmassa tulokymmenyksessä melko tarkkaan saman verran, kerrotaan STM:n muistiossa.
Arvioinnissa ovat mukana pääsääntöisesti vain niin sanotut staattiset vaikutukset. Muutosten vaikutuksia esimerkiksi työllistymiseen ei tiedotteen mukaan ole otettu lähtökohtaisesti huomioon.
Tulonmuodostusta tarkastellaan vuositasolla.
Yhden aikuisen perheissä selvästi isommat vaikutukset
Työttömyysturvaa saavissa kahden vanhemman perheissä vaikutukset ovat arvioinnin perusteella suhteellisesti selvästi pienempiä kuin yhden aikuisen perheissä.
Opiskelijoilla muutoksen taustalla on erityisesti asumistuen heikentyminen. Opintolainaa ei ole laskettu mukaan käytettävissä oleviin tuloihin, mutta sen oletetaan kompensoivan etuuksien menetystä.
Suhteellinen pienituloisuus kasvaa eniten nuorten aikuisten, yksinhuoltajien sekä vanhempien työikäisten yksin asuvien keskuudessa. Muissa perhetyypeissä muutosten arvioitiin olevan maltillisia.
STM:n ja VM:n yhteisarviointi
Arviointi on tehty STM:n ja valtiovarainministeriön yhteistyönä ja se perustuu pääosin Tilastokeskuksen ylläpitämällä mikrosimulaatiomallilla tehtyihin laskelmiin.
Ehdotettujen muutosten taustalla on hallituksen tavoite vahvistaa julkista taloutta, purkaa työnteon kannustinloukkuja ja lisätä työllisyyttä.
Arvioinnissa muutosten oletetaan tulevan voimaan ja vaikuttavan täysimääräisesti heti ensi vuonna.
– Tämä oletus auttaa havainnollistamaan muutosten täysimääräisiä vaikutuksia, mutta se ei vastaa todellista tilannetta vuonna 2024, sillä muutokset astuvat voimaan vaiheittain, STM:n tiedotteessa sanotaan.
Useita leikkauksia sosiaaliturvaan
Arviossa on otettu huomioon muun muassa hallituksen esittämät heikennykset etuuksiin kuten työttömyysturvan ja asumistuen leikkaus sekä tiettyjen etuuksien indeksitarkistusten jäädytys.
Tuloverotuksessa on huomioitu kotitalousvähennyksen määräaikaisten korotusten jatkaminen, työtulovähennyksen enimmäismäärän korotus ja matkakuluvähennyksen omavastuun korotus.
Myös tuloveroasteikon indeksitarkistus on otettu huomioon. Se tehdään, jotta verotus ei kiristyisi yleisen ansiotasokehityksen vuoksi.
Ministeri pitää kokonaisvaikutusarviota leikkauksista odotettuna
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ei näe tarvetta muuttaa sosiaaliturvaleikkauksia ja veromuutoksia koskevia budjettilakeja. Niiden yhteisvaikutuksista tehty arviointi julkaistiin maanantaina, ja se on Grahn-Laasosen mukaan odotetun mukainen.
Arvioinnin perusteella hallituksen esittämät sosiaaliturvan leikkaukset kolahtavat suhteellisesti eniten opiskelijoihin ja työttömiin ansiosidonnaisen turvan saajiin.
– Näillä ryhmillä on lähtökohtaisesti paremmat edellytykset nousta pienituloisuudesta työllistymisen kautta, he eivät ole kaikkein heikoimmassa asemassa, Grahn-Laasonen kommentoi STT:lle puhelimitse EU-kokouksesta Luxemburgista.
Hän muistuttaa, että hallituksen tavoitteena on 100 000 työllistä lisää hallituskauden aikana. Uudistuksia tehdään siksi, että ihmiset työllistyvät.
– Nämä vaikutusarviot osoittavat, että yksistään tänä syksynä annettavilla, ensi vuonna voimaan tulevilla esityksillä on 60 000–65 000 työllisen vaikutus.
Vaikutusarviointi on tehty sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja valtiovarainministeriön (VM) yhteistyönä ja se perustuu pääosin Tilastokeskuksen ylläpitämällä mikrosimulaatiomallilla tehtyihin laskelmiin.
Eduskunta alkaa käsitellä budjettilakeja tiistaina. Muun muassa oppositiopuolueista ja palkansaajajärjestöistä on kritisoitu hallituksen leikkausaikeita.
Tuloerot kasvavat
Sosiaaliturvaan ehdotettujen muutosten havaittiin arvioinnissa kasvattavan tuloeroja. Kolmen pienituloisimman tulokymmenyksen osuus kotitalouksien yhteenlasketusta käytettävissä olevasta tulosta supistuu. Samalla viisi suurituloisinta tulokymmenystä kasvattavat tulo-osuuttaan.
Grahn-Laasosen mukaan on tärkeää huomata, että vaikutukset tuloeroihin ja pienituloisuuteen olisivat huomattavasti pienemmät, jos laskelmissa huomioitaisiin työllistymisen vaikutukset kotitalouksien tulojen kasvuun.
Laskelmiin on hänen mukaansa vaikea laskea työllistymisvaikutusta sisään, koska jokainen kotitalous on erilainen.
Opintolainan odotetaan kompensoivan
Suhteellinen pienituloisuus kasvaa eniten nuorten aikuisten, yksinhuoltajien ja vanhempien työikäisten yksin asuvien keskuudessa.
Opiskelijoihin vaikuttaa erityisesti asumistuen pienentyminen. Opintolainaa ei ole laskettu mukaan käytettävissä oleviin tuloihin, mutta sen oletetaan kompensoivan tukien menetystä.
Arvioinnissa on otettu huomioon muun muassa työttömyysturvan ja asumistuen leikkaus sekä tiettyjen etuuksien indeksitarkistusten jäädytys.
Tuloverotuksessa on huomioitu kotitalousvähennyksen määräaikaisten korotusten jatkaminen, työtulovähennyksen enimmäismäärän korotus ja matkakuluvähennyksen omavastuun korotus.
Myös tuloveroasteikon indeksitarkistus on otettu huomioon.
Eläkeläiset ja lapsiperheet säästyvät isommilta
Grahn-Laasonen sanoo, että kaikkein pienituloisimpien kohdalla toimeentulotuki tasoittaa muiden etuuksien alenemisen vaikutuksia tuloihin. Se toimii turvaverkkona varmistamassa, että kukaan ei putoa tyhjän päälle.
Hän nostaa esille myös, että eläkeläisiin leikkausten vaikutukset ovat selvästi pienimmät.
– Lisäksi lapsiperheisiin kohdistuvat vaikutukset ovat kokonaisuudessaan pienempiä kuin työikäisiin lapsettomiin kotitalouksiin kohdistuvat vaikutukset. Tämä on ollut hallituksen vahva tahto.
Hallitus on muun muassa rajannut indeksijäädytysten ulkopuolelle toimeentulotuen lisäksi elatustuen, vammaisetuudet, rintamalisät ja eläkkeet. Lisäksi se on muun muassa korottamassa lapsilisiä, opintotuen huoltajakorotusta ja lisäämässä lapsikohtaisen työtulovähennyksen.