Vaasalaisella Ronja Karvisella on harvinaislaatuinen tilaisuus. Hän on saanut yhdentoista muun suomalaisen kanssa United World Colleges -stipendin 182 suomalaisen hakijan joukosta.
Stipendi kattaa oppilaan kahden vuoden lukukausimaksut, asumisen kampuksella ja neljä edestakaista matkaa kotimaahan.
Yhtätoista stipendiä rahoittavat Suomen kulttuurirahasto ja Svenska kulturfondet. Yhden stipendin rahoittaa Intian koulu UWC Mahindra.
Kohteena Swazimaa. Idean stipendin hakemiseen Karvinen sai törmätessään UWC-koulutuksen mainokseen viime syksynä.
– Käväisin sivustolla lukemassa koulutuksesta ja innostuin heti. Minun oli vaikea odottaa kevääseen asti, että sain kirjoittaa hakemuksen.
Karvinen on haaveillut vaihto-opiskelusta, mutta sen hinta on mietityttänyt. Stipendi olikin erinomainen vaihtoehto, sillä se kattaa melkein kaikki kulut opiskeluajalta ja mahdollistaa tutustumisen toiseen kulttuuriin.
Karvinen valitsi kymmenestä maasta ensimmäiseksi vaihtoehdokseen eksoottisen Swazimaan, ja sinne hän nyt pääseekin.
– Se kiinnostaa, sillä en ole koskaan käynyt Afrikassa, ja maan yhteiskunta toimii ihan eri tavalla kuin Suomen.
Pitkä hakuprosessi. Stipendin haku oli moniosainen. Hakulomakkeet lähetettiin keväällä. Ne sisälsivät kysymyksiä kiinnostuksen kohteista ja koulumenestyksestä.
Haastatteluun valitut saivat tiedon maaliskuussa.
– Hiihtoloma oli juuri alkamassa, ja olin viettämässä elokuvailtaa kavereiden kanssa. Kun viesti tuli, aloin vain täristä ja itkeä. Olin niin onnellinen, vaikka sain tietää päässeeni vasta haastatteluun, Karvinen muistelee.
Haun jatko-osa oli Helsingissä. Se sisälsi yksilöhaastattelun englanniksi ja suomeksi sekä psykologisen ryhmätilanteen.
Englanninkielinen haastatteluosa oli Karvisen mielestä helppo, mutta suomenkielinen oli jännittävä.
– Suomenkielisessä osassa haastattelijoita oli jopa seitsemän, ja kysymykset olivat kiperiä. Minulta kysyttiin paljon politiikkaan ja taiteeseen liittyviä kysymyksiä, sillä olin kirjoittanut hakemukseen olevani kiinnostunut niistä. Vaikein oli ehkä se, kun minulta kysyttiin, miksi minua ei pitäisi valita koulutukseen.
Seuraavana päivänä hakijat saivat soittaa ja kysyä tuloksiaan. Karvinen sai kuulla iloisia uutisia.
Eksoottinen kulttuuri. Karvinen matkustaa Swazimaahan tammikuussa. Koulun aloitusajankohta on poikkeuksellinen verrattuna muihin kouluihin vuodenaikojen erosta johtuen.
Karvinen odottaa lähtöä innolla muutoksista huolimatta.
– Koulunkäynti ei ole paljon vaikeampaa kuin normaalissa lukiossa, mutta tahti on nopeampi. Kokeita ei aina ehdi tehdä loppuun, ja läksyjen lukemiseen on varattu joka päivä aikaa kaksi tuntia. Myös aktiviteetit koulun jälkeen ja vapaaehtoistyö kuuluvat koulutukseen.
Karvinen odottaa tutustuvansa ihmisiin eri kulttuureista ja saavansa hyvän pohjan tulevaisuudelle.
– Haaveenani on työskennellä YK:ssa lasten oikeuksien ja koulutuksen puolesta.
Pieniä perhosiakin löytyy vatsasta. Koti-ikävä saattaa tulla, ja suuret kulttuurierot voivat jännittää.
– Pelkään ukkosta, mutta siihenkin kuitenkin varmasti tottuu. Koti-ikäväänkin olen jo valmistautunut, joten osaan varmasti käsitellä sitä.
Milja Lammi