Energiayhtiö St1:llä on suuret tuulivoima-aikeet.
Yhtiö valmistelee parhaillaan kahden norjalaisyhtiön kanssa suunnitelmia rakentaakseen Utsjoen pohjoispuolelle Norjaan 800 megawatin tuulipuiston. Jos suunnitelmat toteutuvat täydessä laajuudessaan, puiston 100–270 voimalaa tuottavat ensi vuosikymmenellä tuulisina päivinä lähes yhtä paljon sähköä kuin Loviisan ydinvoimala.
Tällainen sähkömäärä ei mahdu Finnmarkin eikä Lapin sähköverkkoihin, ellei niitä vahvisteta. St1 pohtiikin myös uuden sähkölinjan rakentamista Norjasta Suomeen koko Lapin läpi.
Miksi jättihanketta puuhataan näin vaikeaan paikkaan?
– Tuuliolosuhteet ovat niin hyvät, tiivistää St1:n projektipäällikkö Marja Kaitaniemi .
Kaitaniemi vastaa St1:n pitkän aikavälin tuulivoimasuunnitelmista Pohjoismaissa. Hän kertoo, että Jäämeren puhureissa tuulivoimaloiden kapasiteettikerroin voi nousta jopa kolmanneksen korkeammaksi kuin Suomessa. Se tarkoittaa, että voimala tuottaa Pohjois-Norjassa kolmanneksen enemmän sähköä vuodessa kuin vastaava laitos Suomessa.
Davvi on koostaan huolimatta vasta alkua St1:n suunnitelmille. Kaitaniemen mukaan yhtiö tavoittelee vielä paljon enemmän omaa tuulivoimaa Pohjoismaihin.
– Olemme ajatelleet, että puhutaan tuhansista megawateista pitkällä tähtäimellä. St1:llä on vakava huoli ilmastonmuutoksesta ja siitä, miten päästöjä saadaan nopeasti vähennettyä.
Davvin rakentaminen suunnitellussa laajuudessa maksaisi herkästi miljardi euroa. Valtava teollinen projekti muuttaisi maisemaa merkittävästi, sillä Finnmarkin ylängöllä 78 neliökilometrin alueelle levittäytyvät voimalat näkyisivät kymmenien kilometrien päähän.
Jättihankkeella olisi oma vaikutuksensa myös alueen koskemattomaan luontoon, poronhoitoon ja saamelaisten muinaisjäännöksiin.
Utsjoella Tenon Tunturituvilla jättihanke epäilyttää. Norjan ja Suomen välille uusittu kalastussopimus leikkasi tänä vuonna 40 prosenttia lomakylän asiakkaista ja tuloista. Jäljelle jäi silti mahtava maisema Norjan suuntaan Rastigaisalle.
– Se on se saamelaisten joulupukki siellä, lomakylän isäntä Otto Paltto osoittaa sinisenä siintävän tunturin lakea.
– Vasemmalla Keinokaisan päällä on saksalainen lentokone – junkkerssi putosi sinne.
Marjo ja Otto Paltto ovat hämmentyneitä. He ovat pitäneet 25 vuotta lomakylää Tenon rannalla. Vastapäätä on Norjan puolelta tulevan Levajoen suu.
Nyt Norjan suunnasta aiotaan vetää maisemaan haava, jossa voimalinjan pylväät tököttäisivät tikkeinä ja valuttaisivat läheisen mahtitunturin takaa sähköä rajan yli.
– Tämä Tenontie on joskus valittu Suomen kauneimmaksi. Se on minullekin hienoa, Paltto sanoo lomakylän mökkien maisemanäkymistä – lohen ja maisemien takia Tenolle tullaan.
Parhaiten Rastigaisan suurmaiseman näkee Palton mukaan lähellä olevan Pahtavaaran päältä.
Tenon rannalla lomakylän naapureina on yksityisiä maita ja niillä myös etelän ihmisten lomamökkejä. Otto Paltto sanoo panneensa viestiä menemään, että omistajat tietäisivät mitä pohjoisessa puuhataan.
Vastarannan rinteessä näkyy viilto, joka on vetäisty tutka-asemalle johtavaa sähkölinjaa varten. Palton mukaan se ei ennen juuri erottunut, mutta jostain syystä se äskettäin raivattiin.
– Mukamas, ettei sähkölinjaa vaurioita – piti varvikkoa myöten kaataa pois. Eihän ne olisi sadan vuoden päästäkään kasvaneet lankoihin asti, Paltto tuumii.
Paltto ei usko, että sähkö loppuisi ja sen takia pitäisi vedellä voimalinjoja rajojen yli. Tai jos pitää, miksei niitä voi vetää nykyisiä reittejä myötäillen.
– No miksei voi olla maakaapeli – hitsi vieköön, vetäkööt Norjan tunturien kautta maan alle ja Utsjokisuusta tai jostain pakoon.
– Sehän on huoltovapaa, sitähän ei syö hiirikään.
Henripekka Kallio
