Sportin kan­nus­tus­lau­lut ker­to­vat kak­si­kie­li­syy­des­tä – ”Mer­kit­tä­vä voi­ma­va­ra Vaasan seu­dul­la”, sanoo tutkija Peter Ehrst­röm

Sportin kannatusryhmä Red Army on perustettu vuonna 1987. Arkistokuva: Jaakko Elenius
Sportin kannatusryhmä Red Army on perustettu vuonna 1987. Arkistokuva: Jaakko Elenius

VAASA

Kannustushuudoilla ja -lauluilla on yhteiskunnallista merkitystä.

Näin toteaa Åbo Akademin aluetieteen tutkimuspäällikkö Peter Ehrström, joka on kerännyt tutkimusaineistoa neljästä eri Vaasan Sportin kotipelistä.

Ehrström selvitti, miten kielellinen identiteetti ilmenee jääkiekkokannattajien kannustuslauluissa Vaasassa.

Ehrströmin tutkimusaihe on uniikki ja mielenkiintoinen. Vaasan Sportin fanit laulavat otteluissa kannustuslaulujaan suomeksi ja ruotsiksi, mikä luo alueellista identiteettiä entisestään vahvemmaksi Vaasan alueella.

Ehrström oli liigakauden 2019–2020 aikana katsomassa neljää eri liigapeliä, joiden pohjalta hän teki tutkimusta. Hän kuunteli ja analysoi, mitä lauluja Sportin kannattajat otteluissa lauloivat.

– Laskin, montako laulua lauletaan suomeksi ja ruotsiksi ja minkä pituisia ne olivat.

Myös englanniksi lauletaan

Ehrströmin mielestä keskeisimpänä havaintona oli kielten tasaisuus. Kannattajat esittävät lauluja pääasiassa suomen ja ruotsin kielellä yhtä paljon.

– Fanit lauloivat myös kielineutraaleja ja englanninkielisiä lauluja, mikä on hyvä, jos ei ymmärrä suomea tai ruotsia.

Yllättävää oli se, että kun Sport pelasi kaksikielistä HIFK:ta vastaan, fanit lauloivat enemmän suomeksi. Vastaavasti ottelussa yksikielistä Lappeenrannan Saipaa vastaan laulettiin enemmän ruotsinkielisiä kannustuslauluja.

Ehrström korostaa kielellistä suvaitsevaisuutta, ja hän toteaakin sen olevan merkittävä voimavara kaksikielisellä Vaasan seudulla.

Kannattajat tuovat lauluissaan esille omaa alueellista identiteettiään, mitä Vaasan kaupungin kannattaisi mainostaa enemmänkin, Ehrström arvioi.

– Suvaitsevaisuus on valtti, kun haluaa luovia ihmisiä paikkakunnalle.

Sport on yhteinen ylpeyden aihe

Sport joukkueena on vaasalaisille yhteinen ylpeyden aihe. Se yhdistää faneja ja luo yhteishenkeä seuran ja kannattajien välille.

– Ei tarvitse itse laulaa kahdella tai kolmella kielellä. Seisomalla näytetään, että on OK laulaa eri kielillä.

Ehrström korostaa, että tutkimus jäi pieneksi koronan takia. Olisi siis syytä tehdä laajempi tutkimus korona-ajan jälkeen. Aihetta on hyvin vähän tutkittu aiemmin.

Laulut tsemppaavat

Vaasan Sportin kapteeni Erik Riska kokee, että kannustuslaulut vaikuttavat pelaajiin ja tuovat jäähalliin mahtavaa yhteishenkeä.

– Laulujen kielellä ei ole merkitystä, vaan kaikki kannustuslaulut ovat hienoja. Ne luovat tunnelmaa peleihin.

Erityisesti silloin, kun joukkueella menee hyvin, fanit jaksavat kannattaa joukkuetta voimallisesti.

– Kun joukkueena pelaamme hyvin, niin yleisökin elää vahvasti mukana. Flow on siis mukana.

Viime kaudella kaikkia Sportin pelejä ei päässyt katsomaan paikan päälle koronapandemian takia. Tänä syksynä pelejä on jälleen päässyt katsomaan jäähallille.

– On todella kiva, kun fanit ovat taas päässeet syksystä lähtien hallille kannustamaan joukkuettamme. Toki kannattajien on varmasti kiva katsoa pelejä kotonakin, mutta kun tulee paikan päälle, niin tunnelma on vielä ainutlaatuisempi kuin kotona peliä katsoessa. Iso kiitos kannattajille, että he ovat tulleet katsomaan pelejä ja pitäneet ääntä katsomoissa, Riska sanoo.

Markus Leskinen

Ilmoita asiavirheestä