Ihmetteletkö, miksi makeat virvoitusjuomat joskus maistuvat jääkiekkoilijoille vaihtoaitiossa ottelun aikana? Limsan "kittaaminen" voi hetkellisesti auttaa pelisuoritusta.
Pari vuotta sitten YouTubessa kiersi runsaasti klikkauksia ja kommentteja kerännyt videopätkä Venäjän Ilja Kovaltshukista ja Alexander Radulovista, jotka hörppivät cola-juomaa vaihtojen välillä MM-kisojen ottelussa. Virvoitusjuoman nauttimista pidettiin mm. epäammattimaisena ja epäterveellisenä.
– Kyseiset herrasmiehet ehkä vain pitivät limsasta, mutta on sokerisen juoman nauttimiselle ihan oikea syykin, muistuttaa Vaasan Sportin fysiikkavalmentaja Harri Yrttiaho.
– Virvoitusjuomat sisältävät runsaasti sokeria. Jos pelaajan veren sokeritaso putoaa, sen saa helposti pelin aikana nousuun limsaa juomalla. Se antaa kimmokkeen jaksaa ottelun loppuun. Yleensä siinä vaiheessa tosin ollaan jo aika ääritilanteessa, jos pelaaja tarvitsee lyhytaikaista apua jaksaakseen. Pudotuspeleissä tällaisia tilanteita voi kuitenkin tulla.
– Muutaman kerran olen urallani joutunut tarjoamaan pelaajalle limsaa pelin aikana. Missään muussa tapauksessa en koskaan suosittele sitä! Yrttiaho muistuttaa.
Vaasan Sport pelaa tällä viikolla neljä ottelua kuudessa päivässä, ja myöhemmin kuluvalla kaudella on luvassa lisää härkäviikkoja. Fysiikkavalmentaja Yrttiahon harteilla on huolehtia asiat sille tolalle, että Sport-pelaajien palautuminen edellisestä ottelusta on mahdollisimman nopeaa ja täydellistä.
– Mitä parempi peruskunto ja aerobinen kapasiteetti pelaajalla on, sitä nopeammin hän luonnollisesti palautuu. Peruskunto on rakennettu aikaa sitten, ja tämänviikkoiseen ottelurumbaan valmistautuminen alkoi oikeastaan jo viime keväänä. Palautumisen maksimointi on pieniä asioita ja pieniä valintoja.
Ainakaan seuraavia asioita ei kannata tehdä:
– Jämähdä paikallesi tai tee jälkiverryttely huolimattomasti ottelun jälkeen. Älä tankkaa palautusjuomaa, älä syö. Tai syö ja juo mitä saattuu. Valvo myöhään. Nuku myöhään. Siinä ovat varmat tavat pilata palautuminen ja "tappaa" seuraava ottelu, hymähtää Yrttiaho listansa päätteeksi.
– Sportilla ovat asiat hyvässä jamassa, joukkueemme on urheilullinen ja hyvässä kunnossa. Pelaajamme ymmärtävät palautumisen merkityksen, ja pelaajilla on oikeiden toimenpiteiden suorittamisessa iso vastuu. Toisaalta on vähän niinkin, että jos kerran jättää tekemättä palautumiseen liittyvät työläät asiat, sen varmasti löytää edestään pelissä. Kokemus opettaa.
Hyvä fyysinen kuntokaan ei aina auta parhaaseen mahdolliseen pelaamiseen.
– Hyvä kuntokaan ei auta, jos joku pelin muista osa-alueista ontuu, ja sen eteen joutuu tekemään normaalia enemmän töitä. Silloin pelaajan rasituskuorma kasvaa hyvästä fysiikasta huolimatta. Tämä selittää sen, miksi joku huonompikuntoinen vaikuttaa otteluruuhkassakin paahtavan sata lasissa eikä ole millänsäkään rasituksesta, kun taas parempikuntoinen ei pysty yhtä hyvään peliin.
Palautumisen astetta voidaan mitata eri keinoin, mm. erilaisilla fyysisillä testeillä ja verikokeilla. Sportin käytössä on vanha hyväksi koettu menetelmä.
– Kommunikointi pelaajien kanssa, ei meillä muuhun ole tällä hetkellä arjen kulussa mahdollisuutta. Pelaajat kertovat aika avoimesti tuntemuksistaan, ja siihen heitä kannustetaankin.
– Joukkueessa on tällä kaudella ollut tapaus, jossa jouduimme puuttumaan pelaajan harjoitteluun, sillä kyseessä oli lähes ylirasitustila.
MINNA KALLASVUO
