Luottoluokitusyhtiö S&P laskee Ranskan luottoluokitusta AA:sta A+:aan. Luottoluokittaja kertoi asiasta perjantaina Yhdysvaltain aikaa.
S&P perustelee päätöstään riskeillä siitä, ettei Ranskan hallitus onnistu merkittävästi vähentämään alijäämää ensi vuonna.
– Vaikka vuoden 2026 budjettiluonnos toimitettiin tällä viikolla parlamentille, Ranskan valtiontalouden epävarmuus on edelleen koholla, S&P totesi lausunnossaan.
S&P sanoi uskovansa, että Ranskassa saavutettaneen vuoden 2025 julkisen talouden alijäämätavoite, joka on 5,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tästä huolimatta yhtiö peräänkuuluttaa lisätoimia.
– Uskomme, että ilman merkittäviä lisätoimia alijäämän vähentämiseksi, budjetin vakauttaminen ennustejaksolla on aiemmin odotettua hitaampaa, S&P sanoi.
Valtiovarainministeri: Hallitus päättäväinen
Ranskan valtiovarainministeri Roland Lescure vastasi S&P:n päätökseen sanomalla, että hallitus on päättäväinen vuoden 2025 alijäämätavoitteen saavuttamista koskien.
Valtiovarainministeriö ilmoitti erikseen, että hallitus on jättänyt vuoden 2026 budjettiluonnoksen, jonka tavoitteena on nopeuttaa julkisen alijäämän supistamista 4,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta samalla kun säilytetään kasvu.
– Tämä on tärkeä askel, jonka avulla voimme täyttää Ranskan sitoumuksen saada julkinen alijäämä alle 3 prosenttiin BKT:stä vuonna 2029, ministeriö lisäsi.
– Hallituksen ja parlamentin yhteisvastuulla on nyt varmistaa, että budjetti hyväksytään tämän kehyksen mukaisesti ennen vuoden 2025 loppua.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron yrittää saada maassa läpi merkittäviä menoleikkauksia. Macronin keskustapuolueella ja sen liittolaisilla ei ole kuitenkaan enemmistöä maan jakautuneessa parlamentissa.
Aiemmin tällä viikolla pääministeri Sebastien Lecornu pakitteli Macronin ajamasta laajalti kiistellystä eläkeuudistuksesta, jotta häntä ei heti potkittaisi tehtävästään epäluottamuslauseäänestyksen myötä.
Toissakesän vaalit loivat pattitilanteen
Ranska on ollut jo pitkään poliittisessa kriisissä, ja maahan on ollut vaikea löytää pysyvää pääministeriä. Oppositiosta on vaadittu parlamentin hajottamista ja uusien vaalien järjestämistä. Macron on näistä toistaiseksi kieltäytynyt, ja joidenkin mielestä presidentin olisikin syytä erota itse.
Poliittinen pattitilanne syntyi kesällä 2024 pidetyissä ennenaikaisissa vaaleissa, joissa yksikään kolmesta poliittisesta blokista ei saanut enemmistöä kansalliskokouksen paikoista. Mielipidekyselyiden perusteella uudet vaalit eivät välttämättä korjaisi tätä tilannetta.
Ranskan edelliset hallitukset ovat kaatuneet, kun ne ovat yrittäneet viedä budjettiehdotuksissaan läpi säästöjä Ranskan julkisen velan supistamiseksi. Ranska on euroalueen toiseksi suurin talous, ja sen julkisen velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen on EU:n korkein Kreikan ja Italian jälkeen.
