Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mielestä suomalaisia sotilaita pitää voida määrätä ulkomaan tehtäviin, mikäli jokin jäsenmaa vetoaa EU:n avunantopykälään. Perinteisesti ammattisotilaat on valittu kansainvälisiin tehtäviin vapaaehtoisuuden perusteella.
Suomi on osallistunut maailman kriisien hoitamiseen ulkomailla kohta 60 vuoden ajan. Tehtävien hoidosta ulkomailla maamme on saanut runsaasti kiitosta ja kansainvälistä arvostusta. Ulkomaan tehtävien määrään ja haastavuuteen nähden avun antamisesta on selvitty kohtuullisilla uhrauksilla. Vuosien aikana operaatioissa on kuitenkin kuollut lähes 50 rauhanturvaajaa.
Vapaaehtoisuudella on pitkät perinteet Suomen puolustusvoimissa. Erityisiä riskejä sisältäviin tehtäviin haettiin vapaaehtoisia mm. talvi- ja jatkosodan aikana. Moniin erikoistehtäviin, kuten esimerkiksi sotilaslentäjäksi, laskuvarjojääkäriksi ja sukeltajaksi on edelleen mahdollisuus päästä vain vapaaehtoisuuden kautta.
Vapaaehtoisuudella on selvä yhteys motivaatioon, joukon yhtenäisyyteen sekä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen pääsemisessä.
Suomalaisella ammattisotilaalla on jo yksi pakko, mitä ei juuri esiinny muilla ammattiryhmillä, nimittäin siirtopakko. Työnantajan niin määrätessä, on sotilaan muutettava kolmen kuukauden varoajalla töihin toiselle paikkakunnalle. Upseereista 40 prosenttia työskentelee tänä päivänä muulla paikkakunnalla kuin missä heidän perheensä asuu.
Sotilasuralle rekrytoinnissa siirtopakko on merkittävä haitta, lisäpakot heikentäisivät tilannetta entisestään.
Ulkomaan tehtäviin lähteviä sotilaita ei korvata heidän komennuksensa ajaksi vaan heidän työnsä jaetaan kotijoukko-osastoon jääville. Ainakin Lentosotakoulussa sekä Lapin lennostossa, joissa toimin joukko-osaston komentajana viiden vuoden ajan, oli jokaisen ulkomaan tehtävään lähtevän sotilaan korvaamiseksi tehtävä erityisjärjestelyjä. Kun järjestelyihin ryhdyttiin vuosia etukäteen ja kyse oli yksittäisistä henkilöistä, niistä selvittiin.
Kokonaisen lento-osaston lähettäminen yllättäen ulkomaan tehtäviin asettaisi joukko-osaston komentajan mahdottomaan asemaan. Laissa määrätyistä tärkeistä aluevalvonnan ja muista tehtävistä sekä varusmiesten, reserviläisten ja henkilökunnan koulutustehtävien hoitamisesta tulisi sula mahdottomuus.
Ammattisotilaistakin monet ovat yksinhuoltajaisiä ja –äitejä. Useat toimivat omaishoitajina. Lentosotakoulun ajalta muistan monia huolettaneen, ehtiikö sotaharjoitusten välissä hoitaa kevätkylvöt. Helsingistä tulevaa pakkokomennusta parempi vaihtoehto on antaa heidän lähiesimiestensä katsoa sopivat lähtijät ulkomaan tehtäviin. Vapaaehtoisuuden perusteella.
Puolustusministeri Jussi Niinistö on perustellut sotilaskäskyllä ulkomaan tehtäviin pakottamista kiireellä. Ruotsin aluevesillä mahdollisesti havaittu vieras sukellusvene saattaa karata ennen kuin avunpyyntöön pystytään vastaamaan.
Pitäisikö kuitenkin ulkomaisiin sotilasoperaatioihin osallistumisesta, jotka olennaisesti vaikuttavat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, tehdä päätökset rauhassa yön yli nukkuen?
JUKKA AHLBERG