Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen perusteli 17.2 aluevaltuustossa UTV2-taloussuunnitelmaan sisältyvää Ilmajoen ja Lapuan sotekeskusten karsintaesitystä etäisyysperusteella: sotekeskukset on paras sijoittaa maakuntaan 50 kilometrin välein, jotta keskusten saavutettavuus olisi maantieteellisesti tasainen. Tämä malli ei ole paras ja tehokkain. Palvelut on syytä sijoittaa koko alueella saavutettavasti ja kokonaistaloudellisimmin sinne, missä on asukaskeskittymiä ja mahdollisimman monella sotepalvelut lähellä.
Etelä-Pohjanmaan asukasluku oli 190 539 vuonna 2023. Väki vähenee, viime vuonna vain Seinäjoella, Lapualla ja Ilmajoella väkiluku kasvoi. Väki vanhenee, yli 65-vuotiaita on 27,0 prosenttia eli 51 503 henkilöä. Maakunnan asukkaista kaksi kolmasosaa asuu keskuskaupungin ulkopuolella maakunnassa ja yhä enenevästi kuntien taajama-alueilla.
Sotekokonaisuudessa on kyse Suomen hallintohistorian suurimmasta uudistuksesta, arvioi Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki. Aluekehityksen kannalta palveluiden kova keskittyminen heikentää kaikkia kuntia keskuskaupunkia lukuun ottamatta. Katajamäen mukaan häviäjiä uudistuksessa näyttävät jo nyt olevan valtion tasolla syrjäseudut ja alueen tasolla reunakunnat. Kyse ei olekaan vain sotesta vaan aluepolitiikasta ja koko maakunnan elinvoimasta.
Sotekeskusten harvennus on valmistelussa, mutta päätöstä ei ole vielä tehty. Paras saavutettavuus ja kustannustehokkuus edellyttävät, että sotekeskukset sijoittuvat jatkossakin 1+7-mallin mukaisesti ja palveluita – myös omaishoitoa ja päivätoimintaa – tuotetaan kaikkiin kuntiin tarpeita vastaavasti. Tämä palveluverkko mahdollistaa palvelut ja toteuttaa samalla soteuudistuksen alkuperäisiä tavoitteita, perusterveydenhuollon saatavuutta ja asiakaslähtöisyyttä.
Tarpeita vastaava sotekeskusverkko tuottaa vaikuttavuutta ja sitoutumista. Julkisen terveydenhuollon asiakkaalla on oikeus valita soteasema mistä tahansa Suomessa ja vastuu siirtyy uudelle taholle viimeistään kolmen viikon kuluttua kirjallisen ilmoituksen vastaanottamisesta.
Jos erehdymme keskittämään sotepalvelut vain maakuntakeskukseen ja harveneviin sotekeskuksiin, ajamme koko alueen ja kunnat sen mukana näivetysraiteelle. Palveluverkkopäätöksen vaikutukset ovat laajat: ne linjaavat yksittäisen asukkaan saamien palveluiden ohella jokaisen kunnan ja koko hyvinvointialueen tulevaisuutta. Palveluverkkopäätöksessä on kyse aluevaltuutettujen yhteistyöhalusta ja -kyvystä vahvistaa koko maakunnan elinvoimaa. Kellot eivät soi vain Ilmajoelle ja Lapualle, ne soivat koko maakunnalle.
Helena Lahtinen (kok.)
aluevaltuutettu, kaupunginvaltuutettu
Lapua