Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää odotetusti hallituksen alkoholilakiesityksen hylkäämistä mietinnössään. Valiokunta hyväksyi mietintönsä alkoholilain muuttamisesta perjantaina.
Hallituspuolue kristillisdemokraattien Päivi Räsänen kannatti hylkäämistä opposition rinnalla. Muut hallituspuolueiden eli kokoomuksen, perussuomalaisten ja RKP:n edustajat jättivät mietintöön vastalauseen.
– Sen perusteella esitys voidaan nostaa suureen valiokuntaan, sanoi sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) kolmetuntisen kokouksen jälkeen.
Laiho kuvaili hylkäävää mietintöä hidasteeksi lain etenemiselle, ei esteeksi. Siinä tapauksessa, että vastalause saa eduskunnan täysistunnossa kannatusta, esitys käy suuressa valiokunnassa ja palaa sen jälkeen täysistuntoon äänestettäväksi.
Lakimuutoksen ensimmäinen käsittely eduskunnan täysistunnossa on tällä tietoa ensi viikolla.
Hallitus esittää lakimuutoksella ruokakaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajan nostamista nykyisestä 5,5 prosentista kahdeksaan prosenttiin. Muutos koskisi vain käymisteitse valmistettuja juomia.
Hallituspuolueiden enemmistö riittää lain hyväksymiseen ilman kristillisdemokraattejakin. Tukea tulee myös oppositiosta jonkin verran.
Vastaava, harvinainen menettely tarvittiin, kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus nosti vähittäistavarakaupoissa myytävän alkoholin rajan 5,5 prosenttiin. Tuolloinkin sosiaali- ja terveysvaliokunta kannatti rajan pitämistä ennallaan 4,7 prosentissa.
Hyötyä päivittäistavarakaupoille
Sosiaali- ja terveysvaliokunta perustelee hylkäävää mietintöä kansanterveydellisillä ja kansantaloudellisilla syillä, mutta myös tyrmäävällä lausuntopalautteella.
– Koska tätä alkoholilain muutosta ei oikeastaan kukaan kannata, miksi eduskunnan pitäisi muutoksista säätää, sanoi valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) kokouksen jälkeen.
Valiokunta toteaa mietinnössään, että vaikka lakimuutoksen vaikutukset voivat lyhyellä aikavälillä olla suhteellisen vähäisiä, ne ovat kielteisiä väestön hyvinvoinnille, terveydelle ja turvallisuudelle.
Kiuru huomautti, että osa lausunnonantajista vastustaa nimenomaan esityksessä olevaa valmistustaparajoitetta käymisteitse valmistettuihin alkoholijuomiin. Valiokunnan kannan mukaan riskinä on myös, että laki todetaan myöhemmin EU-oikeuden vastaiseksi.
– Siksi nekin (lausunnonantajat), jotka kannattaisivat kahdeksanprosenttisten tuotteiden tuomista päivittäistavarakauppaan, eivät tässä tapauksessa tätä kannata.
Kiurun mukaan esimerkiksi useat kotimaiset toimijat kokevat, että valmistustaparajoite lisäisi tuontijuomien tarjontaa päivittäistavarakaupoissa ja kaventaisi sitä kautta kotimaista markkinaosuutta.
Osa lausunnonantajista katsoo Kiurun mukaan, että tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveydenhuollosta merkittävästi leikataan, ei ole syytä samaan aikaan lisätä ihmisten terveysongelmia alkoholin saatavuutta lisäämällä. Esitetty lakiuudistus sallisi myös muun muassa kahdeksanprosenttisten viinien myymisen ruokakaupoissa.
Päivittäistavarakauppa olisi Kiurun mukaan ollut valmis hyväksymään esityksen sellaisenaan. Hänen mielestään kannan ymmärtää, sillä alkoholilain muutosten kokonaisuus toisi päivittäistavarakaupoille noin 50 miljoonan euron hyödyn hallituksen esityksessä annetun arvion mukaan.
Kokonaiskulutus jatkanut laskuaan
Vastalauseen allekirjoittajat viittaavat hallituksen esitykseen, jonka mukaisesti alkoholin tilastoitu kokonaiskulutus voisi kasvaa lakiesityksen seurauksena arviolta noin 0,5–1 prosenttia, mutta arvioihin liittyy merkittävää epävarmuutta.
– Kuvaavaa on, että alkoholin kokonaiskulutus on jatkanut laskuaan vuoden 2018 toteutetun alkoholilain kokonaisuudistuksen jälkeen. Alkoholilain uudistuksella ei ollut aiemmista trendeistä ja satunnaisvaihtelusta erottuvia vaikutuksia aikuisväestön riskikulutukseen tai humalajuomiseen, vastalauseessa todetaan.
Vastalauseessa todetaan myös, että alkoholin saatavuuden parantumista kompensoidaan alkoholiveron kiristyksillä. Vastalause sisältää lausumaehdotuksen, joka mukaan "eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa alkoholilain muutoksista aiheutuvia vaikutuksia erityisesti perheisiin ja lapsiin sekä alkoholikuolleisuuteen ja ryhtyy tarvittaessa havaittujen ongelmien korjaamiseen".
Uudistuksen tarkoituksena on edistää muuttuvia kulutustottumuksia sekä vapauttaa markkinoita.
Vastalauseen allekirjoittaneet huomauttavat, että ratkaisu ei ole vieras Suomen EU-jäsenyyden tai nykyisen perustuslain kannalta, sillä vastaavanlainen valmistustaparajoite oli vähittäiskaupassa voimassa ennen vuonna 2018 voimaantullutta uudistusta. Työ- ja elinkeinoministeriön lausunnon mukaan, jos komissio katsoo, että Suomi rikkoo jäsenyysvelvoitteitaan, se voi käynnistää rikkomusmenettelyn ja saattaa asian EU-tuomioistuimen käsiteltäväksi.
------
Juttua on korjattu klo 13.16. Mia Laiho on sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, ei puheenjohtaja.