Moni toivoo, että teknologia auttaa pitämään huolta palveluiden laadusta kiristyvässä taloudessa. Oikein käytettynä teknologia voi tuoda isojakin hyötyjä, mutta pahimmillaan teknologiaa käytetään perusteena palvelun heikennyksiin.
Petteri Orpon (kok.) hallitus on tehnyt suuret leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Palveluja käyttäviltä ja alalla työskenteleviltä ihmisiltä ei ole jäänyt huomaamatta, miten hallitus on leikannut sotesta jo yli 600 miljoonaa euroa, muun muassa heikentämällä hoitotakuuta ja hoitajamitoitusta, nostamalla asiakasmaksuja ja sulkemalla yöpäivystyksiä eri puolilta Suomea.
Hyvinvointialueiden rahoituksesta leikkaaminen on johtanut hyvinvointialueilla tuhansien ihmisten irtisanomisiin.
Kaikki Orpon hallituksen sote-leikkaukset huomioiden hyvinvointialueiden rahoitus pienenee tällä vaalikaudella yli miljardin euron edestä suunnitellusta.
Todellisuudessa alueiden rahoituksen tarve kasvaa koko ajan. Ihmisten palvelutarpeet kasvavat väestön ikääntyessä ja hintojen noustessa.
Olemme esittäneet, että kaikki pääsevät hoitoon 14 vuorokaudessa, jotta hoidon jatkuvuus turvataan ja vaivat hoidetaan ennen kuin tulee tarvetta raskaalle hoidolle.
Jo tehtyjen leikkausten päälle nyt eduskunnassa on käsittelyssä Orpon hallituksen lakiesitys, jolla vanhusten ympärivuorokautisen hoivan ja kotihoidon rahoitusta leikataan 50,9 miljoonaa euroa.
Tätä perustellaan sillä, että alueet ottavat käyttöön teknologiaa aiempaa enemmän. Hallituksen esityksen mukaan säästö tulee yli 830 hoitajan vähentämisestä.
Pohjanmaalla tämä lisäleikkaus on 1,6 miljoonaa euroa, Etelä-Pohjanmaalla 1,9 miljoonaa euroa ja Keski-Pohjanmaalta 0,7 miljoonaa euroa.
Nämä summat leikataan alueilta siitä riippumatta, miten tai kuinka paljon alue hyödyntää teknologiaa. Nekin hyvinvointialueet, jotka ovat jo panostaneet teknologian hyödyntämiseen, menettävät rahoitusta.
Minkäänlaista rahoitusta teknologian käyttöönottoon hyvinvointialueet eivät saa.
Olemme SDP:ssä vastustaneet vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen laskemista. Hallituksen laki sote-teknologiasta on niin heikosti valmisteltu, että se on jo toistamiseen eduskunnan perustuslakivaliokunnan arvioitavana.
Teknologian käyttö ei saa olla keino oikeuttaa rahoitusleikkauksia ja vähentää henkilöstöä, vaan sen pitää kehittää palveluita paremmiksi ja helpottaa henkilöstön työtä. Siksi henkilöstön ja palveluiden käyttäjien on oltava jatkuvasti mukana teknologian käytön suunnittelussa.
Terveysteknologiaa on mahdollista hyödyntää sote-alalla järkevästi niin, että ammattilaisten kuormaa ja toisaalta työvoimapulaa helpotetaan.
Esimerkiksi lääkerobotteja on ollut käytössä pitkään. Diabeteksen hoidossa uusi teknologia on helpottanut ihmisten elämää ja vähentänyt hoidon tarvetta.
Suurimmat hyödyt teknologiasta on saatavissa soten johtamisessa, kun uuden teknologian avulla voidaan aiempaa tarkemmin seurata hoitojen vaikuttavuutta ja kohdentaa raha ja henkilöstö tehokkaasti sinne, missä hyöty ja tarve ovat suurimmat.
Teknologiaa käytetään väärin, kun joillain alueilla ikäihmisten päivätoiminta muutetaan etänä toteutettavaksi. Teknologian käyttö ei saa johtaa inhimillisyyden ja ihmiskontaktin vähenemiseen.
Uusi teknologia ja uudet hoidot voivat samaan aikaan tehdä palveluista parempia, tehdä ihmisistä terveempiä ja säästää rahaa. Tämä vaatii rohkeutta investoida ja kokeilla uutta.
Teknologiaa ei kuitenkaan saa käyttää perusteena palveluiden heikennyksille ja rahoituksen leikkauksille. Hallituksen esitys ei tuo uutta teknologiaa alueiden käyttöön, mutta vähentää rahoitusta ja henkilöstöä.