Kolme vuotta sitten käynnistynyt sote-uudistus lupasi parempaa palvelua ja säästöjä. Todellisuus on kuitenkin räjähtänyt kasvoille: kustannukset kasvavat, byrokratia paisuu ja hallintohimmelit lisääntyvät. Nyt seuraava pommi on tulossa sote-kiinteistöistä.
Soten alkaessa kunnat velvoitettiin vuokraamaan terveys- ja sosiaalipalveluiden tilat hyvinvointialueille valtion säätämän tuottoprosentin mukaan. Tämä siirtymä päättyy vuoden lopussa. Ensi vuoden alusta kunnat joutuvat yhtiöittämään sote-kiinteistöjensä vuokrauksen, koska se katsotaan jatkossa liiketoiminnaksi.
Tämä tarkoittaa, että hyvinvointialueet voivat kilpailuttaa vuokria ja valita, mistä tilat hankitaan – tai rakentaa itselleen uutta. Kunnat taas joutuvat perustamaan kiinteistöyhtiöitä ja kilpailemaan muiden tarjoajien kanssa. Ongelmana on, että kunnallinen kiinteistöyhtiö ei saa periä niin sanottua omakustannusvuokraa yhteisen hyvän nimissä, vaan sen täytyy lain mukaan tuottaa voittoa. Toisaalta hyvinvointialueet haluavat säästösyistä pienempiä vuokria ja yhä lyhyempiä sopimuksia. Jos sopimus tehdään vain vuodeksi, vuokranantajan riski kasvaa – ja vuokra nousee.
Jos hyvinvointialue päättääkin vuokrata tilat muualta, kiinteistö voi jäädä tyhjilleen, ellei muuta käyttöä löydy. Kunnan talous kärsii, työpaikat ja verotulot katoavat, ja kiinteistökulut juoksevat edelleen. Kuntaliiton arvion mukaan jopa 30–50 prosenttia nykyisistä sote-kiinteistöistä voi jäädä tyhjilleen. Pahimmillaan hyväkuntoisia rakennuksia joudutaan purkamaan, ja verorahoilla kalliisti rakennettu muuttuu rakennusjätteeksi.
Pohjanmaalla ongelma näkyy jo konkreettisesti tyhjenevinä sote-kiinteistöinä. Vaasassa Tammikaivon pääterveysaseman yhtiöittäminen kangertelee, ja hyvinvointialue etsii uusia tiloja – rakennus uhkaa jäädä tyhjilleen. Etelä-Pohjanmaalla suunnitellaan Alavudelle 60 miljoonan euron sote-keskusta, vaikka vain 20 kilometrin päässä Ähtärissä on hyväkuntoinen terveyskeskus joutilaana. Seinäjoella taas kaupunki vastustaa hyvinvointialueen vaatimuksia vuokra-alennuksista. Jos sopuun ei päästä, tilat jäävät hyödyntämättä – ja lasku jää veronmaksajille.
Tässä tarvitaan nyt maalaisjärkeä! Uutta ei pidä rakentaa, ellei vanhalle ole sovittua kohtaloa – käyttöä, myyntiä tai purkua – ja kustannusten jakoa. Vanhoja tiloja voidaan remontoida kilpailukykyisiksi ja säästöt jakaa reilusti. Vuoden pätkäsopimusten tilalle tarvitaan pitkäaikaisia vuokrasopimuksia, jotta vuokrissa olisi neuvotteluvaraa.
Pohjanmaa on aina elänyt käytännöllisyydestä. Käytetään ensin sitä, mitä meillä jo on, ja rakennetaan uutta vasta, kun se on aidosti tarpeen. Me emme tarvitse yhtiöittämisen vuoksi lisää hallintohimmeleitä – me tarvitsemme toimivia sote-palveluja, joihin veroeuromme riittävät. Nyt järki käteen!
Jukka Mäkynen (ps.)
Vaasa