Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan hyvinvointialueilla on sovitettu yhteen runsaasti eri toimintakulttuureja, palveluja ja – rakenteita sekä ammattilaisten työtä. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation ydin on turvata asiakkaille yhdenvertaiset palvelut, ja niiden saatavuus alueellamme, hillitä kustannuksia ja parantaa työn vaikuttavuutta. Integraation eli palvelujen yhteen sovittamisen merkitys korostuu tilanteissa, joissa ihmisten auttaminen vaatii sekä sosiaali- että terveydenhuollon osaamista.
Erityisesti perustason palvelujen integraatio on ollut sote-uudistuksen keskeinen tavoite. Koska sotessa vain 10 prosenttia väestöstä kerryttää valtaosan yhteiskunnan maksamista kustannuksista, näiden palvelujen toimiva koordinaatio ja ongelmien kasautumisen ehkäisy on erityisen tärkeää. Kyse on integraatiosta asiakasprosesseista palvelujärjestelmän ohjaukseen.
Kaksi kolmesta tähän kymmeneen prosenttiin kuuluvista on ensisijaisesti sosiaalipalvelujen asiakkaita, joilla on myös terveyspalvelujen tarvetta. Joukossa on iäkkäitä palvelujen tarvitsijoita sekä päihde-, mielenterveys- ja vammaispalvelujen asiakkaita. Myös lastensuojelun asiakkaita kuuluu tähän ryhmään.
Rakenteiden ja toiminnan integroinnin päämääränä on hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvo lompakon paksuudesta riippumatta. Terveys ja toimintakyky ovat sosiaalisesti valikoivia. Heikompi terveys ja toimintakyky ovat usein yhteydessä pienituloisuuteen ja heikompaan sosioekonomiseen asemaan.
Asiakastason integraatiossa keskeistä on tiedon integraatio ja eri palvelumuotojen yhteensovittaminen, esimerkiksi vastaanotot, kotiin tuotavat palvelut, digipalvelut sekä eri asiakasryhmien palvelupolkujen integraatio mm. lapsi- ja perhepalvelut ja monialaisia palveluja tarvitsevien asiakkaiden palvelut. Integraatio parantaa erityisesti näiden ihmisten asemaa. Korjaavaa työtä tarvitaan vähemmän, jos ihmiset saavat apua ennen ongelmien kärjistymistä.
Sote-integraation mahdollisuudet vaarantuvat säästöpaineissa. Niitä ei kannata hukata, koska ne mahdollistavat asiakaslähtöisen palvelujärjestelmän vaikuttavuuden kehittämisen. Tarkoitus on integroida sote-palvelut ja tuottaa siten sujuvia palveluja – ja säästöjä. Johdon tuki sote-palvelujen, tiedon ja osaamisen integraation toteuttamiseksi on välttämätöntä organisaation kaikilla tasoilla. Muuten muutos ja uusi tapa toimia ei onnistu.
Hyvinvointialueilta kuuluu viestejä, että asiakaslähtöisyys on unohdettu, eikä ammattilaisten välinen yhteistyö ja tiedonkulku suju. Kustannukset kasvavat.
Sote-ammattilaisten yhdessä muodostama ymmärrys ihmisen kokonaistilanteesta auttaa kehittämään vaikuttavia palveluja, jotka tuottavat enemmän terveyttä ja hyvinvointia. Hyvinvointialueiden kannattaa investoida realistisen palveluverkon rinnalla sote-integraatioon ja varmistaa riittävät resurssit sen täysipainoiseen toteuttamiseen.
Arto Rautajoki
palveluyksikköjohtaja
SONet BOTNIA
Seinäjoki