Ilkka-Pohjalaisessa oli näyttävä juttu 6.2., jossa etsittiin sotasankareiden sijaan monumentteja Seinäjoen taidehallissa.
Juttu on herättänyt keskustelua vahvan maanpuolustushengen omaavalla Etelä-Pohjanmaalla. Muun muassa Seinäjoella on arvokkaita sotahistoriaa esille tuovia muistomerkkejä.
Seinäjoella vaikutti aikanaan Axel Gallen-Kallela, joka luutnanttina suunnitteli itsenäisen Suomen armeijan kunniamerkit ja arvomerkit ylipäällikkö, kenraali Gustaf Mannerheimin päämajassa Seinäjoen rautatieasemalla tammi-maaliskuussa 1918.
Helmikuun 25. päivä muistellaan jääkäreiden pääjoukon paluuta Vaasaan ja Suomen vapaussotaan. Yksi jääkäri tässä joukossa oli Huittisissa syntynyt, tuleva jääkärikapteeni ja professori Lauri Leppänen. Laurin veli, eli tuleva jääkärimajuri Arvo Leppänen palasi samassa joukossa Vaasaan.
Lauri Leppänen veisti mm. Seinäjoen Mannerheim-patsaan, joka täyttää 70 vuotta 4.6.2025. Leppänen veisti useita sankarivainajien ja jääkäreiden muistomerkkejä.
Seinäjoen Mannerheim-patsas perustui jääkärieversti Matti Laurilan aktiiviseen työhön sekä kansalaiskeräykseen. Kansa oli hankkeen takana. Nykyäänkin voitaisiin järjestää luvallisia kansalaiskeräyksiä taiteen hyväksi ja mitata sillä tavoin taiteen arvoa.
Lauri Leppäsen teoksiin kuuluu myös Vaasan Jääkäripatsas (1958). Jatkosodan muistomitali on Leppäsen suunnittelema.
Ei ole syytä ihannoida sotaa. Nykypolvien on kuitenkin tärkeää tietää vapaussotureiden, sotaveteraanien, -invalidien, lottien, kaatuneiden omaisten ja kotirintaman merkitys osana itsenäisyytemme turvaamista. Taide on yksi tapa muistaa Suomen ja sotiemme historiaa ja veteraanien perintöä.
Risto Lauhanen
reserviläinen
Seinäjoki