Helsingissä alkaa torstaina poikkeuksellinen oikeudenkäynti, kun sotarikoksista syytetty venäläismies astuu oikeuden eteen. Voislav Tordenia, 37, syytetään viidestä sotarikoksesta, joihin hänen epäillään syyllistyneen Ukrainassa syyskuussa 2014.
Tordenin, aiemmalta nimeltään Jan Igorevitsh Petrovskin, epäillään syyllistyneen rikoksiin toimiessaan puolisotilaallisen venäläisen Rusitsh-sotilasryhmän apulaispäällikkönä. Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio näkee jutussa monia erityisiä piirteitä.
– Oikeudenkäynti on poikkeuksellinen muun muassa siksi, että se liittyy kansainväliseen konfliktiin ja sotaan, joka on edelleen käynnissä. Lisäksi syytetty ei ole ollut pelkkä rivisotilas, mikä myös nostaa tapauksen merkitystä selvästi, Nuotio sanoo.
Sotarikosoikeudenkäynnit ovat Suomessa harvinaisia. Aiemmat käsittelyt ovat koskeneet länsiafrikkalaisen Liberian sisällissotaa sekä joukkomurhia keskiafrikkalaisessa Ruandassa sekä Irakissa.
Ruanda-jutussa tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Francois Bazaramba, joka oli oikeuden mukaan osallistunut vuoden 1994 aikana tehtyyn tutseihin kohdistuneeseen joukkotuhontaan. Nykyisin yli 70-vuotias Bazaramba on ollut vankeudessa vuodesta 2007 lähtien.
Liberian vuosien 1999–2003 sisällissotaa ja Irakin Tikritissä vuonna 2014 tapahtunutta Camp Speicherin joukkomurhaa koskevat syytteet sen sijaan hylättiin. Molemmissa jutuissa ongelmia oli muun muassa todisteiden keräämisessä sekä todistajien kuulemisessa vuosia tai vuosikymmeniä tapahtumien jälkeen.
Rusitsh julkaissut itse videoita
Tordenin syytteiden tarkka sisältö tulee julkiseksi torstaina oikeudenkäynnin alettua. Etukäteen tiedetään, että Rusitshin sotilaat väijyttivät syyskuussa 2014 ukrainalaispataljoonan Luhanskin alueella Itä-Ukrainassa. 22 ukrainalaista sotilasta sai surmansa ja neljä haavoittui vakavasti.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappen mukaan Tordenin epäillään tilanteessa osallistuneen Rusitsh-yksikön apulaispäällikkönä sodan oikeussääntöjen vastaisiin tekoihin. Osa teoista koskee haavoittuneiden ja surmattujen vihollissotilaiden kohtelua.
Syyttäjän mukaan näyttö rikoksista koostuu pitkälti tilanteesta kuvatuista videoista. Sen lisäksi oikeudenkäynnissä kuullaan tapahtumista elossa selvinneitä ihmisiä.
Rusitshin tiedetään kautta olemassaolonsa kuvanneen ja julkaisseen materiaalia väkivaltaisuuksistaan ja muusta toiminnastaan omaa propagandaansa varten. Älypuhelin- ja someajan sodankäynnissä saatavilla olevan tiedon puute ei välttämättä olekaan ongelma, Nuotio arvelee.
– Venäjän sotimisessa on ilmeisesti tehty paljon vakavia sotarikoksia aika lailla avoimesti. Eli niitä ei ole edes yritetty peitellä, vaan rikosten tekeminen on ollut osa sotimisen tapaa. Näin on haluttu aiheuttaa pelkoa ja kauhua siviiliväestössä.
"Oikeusprosessissa ei mitään poliittista"
Tordenin tapauksesta tekee poikkeuksellisen sekin, että aiemmat Suomessa käsitellyt sotarikossyytteet ovat käsitelleet maita ja tapahtumia, jotka ovat olleet suomalaisille etäisiä. Tällä kertaa on toisin.
Syksyllä suojelupoliisi varoitti, että tapaus voi vaarantaa Venäjällä olevia ja sinne matkustavia suomalaisia. Supon erikoistutkija Petteri Lalu sanoi STT:n haastattelussa, että Venäjä saattaa ottaa suomalaisia vangeiksi painostaakseen Suomea vapauttamaan Tordenin.
Nuotio korostaa, että Suomen näkökulmasta Tordenia koskevassa oikeusprosessissa ei ole mitään poliittista.
– Tässä rikosvastuuta toteutetaan, kun rikoksia on tapahtunut, Nuotio sanoo.
Sotarikokset ovat niin kutsuttuja universaalirikoksia, mikä tarkoittaa, että kaikki valtiot ovat velvoitettuja etsimään ja tuomitsemaan sotarikolliset riippumatta heidän kansallisuudestaan tai paikasta, missä rikos tehtiin. Suomi otti Tordenin kiinni kesällä 2023, kun hän yritti Helsinki-Vantaan lentoasemalla nousta Nizzan-lennolle. Rikosprosessi käydään Suomessa, koska korkein oikeus (KKO) linjasi aiemmin, ettei Tordenia voi luovuttaa Ukrainaan maan heikkojen vankilaolojen vuoksi.
Lisää oikeudenkäyntejä luvassa
Tordenin syytteet ovat saaneet myös kansainvälistä huomiota. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson pitää oikeudenkäynnin toteutumista tärkeänä, vaikka näkisi sen mieluiten Ukrainassa tai Venäjällä.
– Kaikkein tärkeintä olisi, että tällaisia oikeudenkäyntejä käytäisiin niissä maissa, joissa rikokset ovat tapahtuneet tai josta rikoksesta syytetty on. Silloin se olisi signaali sille yhteiskunnalle, että tällaista ei hyväksytä. No, Venäjällähän tätä ei tule tapahtumaan. Mutta jos tämä oikeudenkäynti olisi Ukrainassa, sillä olisi siellä varmaankin enemmän näkyvyyttä ja merkitystä kuin nyt, Johansson sanoo
Hän lisää ymmärtävänsä, että nykytilanteessa syytetyn kohtelusta Ukrainassa ei ole takeita ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin saaminen on epävarmaa.
Tulevaisuus näyttää, miten paljon vastaavia oikeudenkäyntejä Ukrainan sodasta tullaan näkemään. Kansainvälinen yhteisö tekee selvitystyötä "aivan kympillä", Nuotio sanoo.
– Dokumentaatio Venäjän hyökkäyssodassa on poikkeuksellisen hyvällä tasolla. Esimerkiksi ukrainalaisilta pakolaisilta kerätään eri maissa tietoja heidän kokemuksistaan ja tiedoistaan mahdollisista rikoksista. Näin Ukrainan viranomaisia tuetaan rikosten selvittämisessä.