Sodassa vammautuneet kokoontuivat Helsingin Messukeskukseen viimeiseen isoon juhlaan tiistai-iltapäivänä. Sotainvalidien Veljesliiton 75-vuotisjuhlassa oli mukana 250 sotainvalidia sekä pari sataa leskeä tai puolisoa. Lisäksi paikalla oli satoja tukijäseniä ja yhteistyökumppaneita.
Sotainvalideja ja veteraaneja oli saapunut eri puolelta Suomea sekä Ruotsista. Vanhin Messukeskuksen pääjuhlaan osallistunut oli 104-vuotias sotainvalidi Kaunialan kuntoutuslaitokselta.
Suomen sodissa vammautui 96 000 ihmistä. Heistä on tällä hetkellä elossa noin 3 500.
– On tärkeää, että sotainvalidien tekojen ja uhrausten merkitys pysyy kansamme muistissa, sanoi Veljesliiton puheenjohtaja Juhani Saari juhlapuheessaan.
Sotainvalidien juhlaa vietettiin viimeistä kertaa näin isossa mittakaavassa, sillä veteraanien keski-ikä alkaa olla yli 90 vuotta. Sotainvalidien Veljesliiton tiedottajan Elina Ruuttilan mukaan viiden vuoden päästä järjestetään todennäköisesti myös juhlat, mutta paljon pienemmät.
– Katsotaan sitten, kuinka moni on elossa ja kuinka moni jaksaa matkustaa, sanoi Ruuttila.
Yksi juhlaan osallistuneista sotainvalideista oli 90-vuotias jämsäläinen Aimo Mäkijouppila. Pohjanmaalta kotoisin oleva Mäkijouppila astui palvelukseen kesken jatkosodan vuonna 1943 ollessaan 18-vuotias.
Ensin hän oli Kontupohjassa täydennyspataljoonassa, kunnes Laguksen panssariprikaati siirrettiin helmikuussa 1944 Äänislinnan eli Petroskoin ympäristöön.
– Ruben Lagus oli tavattoman ankara komentaja. Se oli kurinalainen joukko, Mäkijouppila muisteli.
Tositoimiin Mäkijouppila joutui Kuuterselän taistelussa kesäkuussa 1944.
– Tavaton määrä miehiä kaatui meiltä Kuuterselässä.
Vuosalmen vastaiskussa hän sai osuman jalkaan. Onni oli kuitenkin matkassa ja vammat jäivät pieniksi.
Karjalankannaksen taistelujen jälkeen Mäkijouppila lähetettiin vielä Lapin sotaan taistelemaan saksalaisjoukkoja vastaan. Työuransa hän teki sen jälkeen Jämsänkosken paperitehtailla koneteknikkona.
Tänään Messukeskuksessa oli myös tuttuja kasvoja Laguksen joukoista.
– Vielä heitä tulee silloin tällöin vastaan, varsinkin Pohjanmaalta. Tänäänkin huomasin heistä muutaman täällä. Heidät tunnistaa mustavihreästä panssariprikaatin kunniamerkistä, Mäkijouppila kertoi.
Yksi Messukeskuksen pääjuhlan puhujista oli presidentti
Sauli Niinistö.
– Vaikka aseet sotiemme päättymiseksi vaikenivat vuonna 1945, se ei tarkoittanut kamppailun päättymistä. Vapautemme hinta oli kallis ja sitä hintaa maksoi koko kansa vielä pitkään rauhan aikana, presidentti Niinistö sanoi.
Niinistö kiitti puheessaan sotainvalideja.
– Teidän ansiostanne Suomi saa valmistautua satavuotisen itsenäisyyden juhlintaan puolentoista vuoden kuluttua. Teidän ansiostanne ja seuraavien sukupolvien työn jatkolla Suomi on maa, jossa on hyvä elää. Tätä työtä me emme unohda. Mutta sitäkin enemmän kunnioitamme ja kiitämme. Kiitos, Niinistö sanoi.
Samalla Niinistö osoitti kunnioitusta 75-vuotista taivalta juhlivan Sotainvalidien Veljesliiton työlle.
– Veljesliitto on vaikuttanut vahvasti yhteiskunnassa ja parantanut sotainvalidien asemaa. Liitto on osallistunut lukuisten tapahtumien järjestämiseen, perinnetyöhön, keräyksiin sekä erittäin tärkeään sotainvalidien avustustoimintaan, sanoi presidentti.
ANNIKA MARTIKAINEN