Turvautua sotaan ei merkitse muuta kuin hakata poikki solmu sen sijaan, että olisi avannut sen. (Morgenstern). Sitä toivoisi, että kaikki ymmärtävät tämän. Jopa suurvaltojen johtajilta ja heitä hännystelevien pikkuvaltioiden päättäjiltäkin odottaisi tämän todellisuuden tajua.
Historia osoittaa katkeralla tavalla, että näin ei ole. Nyt ollaan tilanteessa jota Yuval Noah Harari kuvailee tähän tapaan: ”Heti jos valtiot olettavat, että sota on väistämätön, ne alkavat vahvistaa armeijoitaan, lähtevät mukaan kiihtyvään kilpavarusteluun, kieltäytyvät tekemästä kompromisseja yhdessäkään konfliktissa ja epäilevät, että hyvän tahdon eleet ovat vain ansoja. Se takaa sodan syttymisen.” Suomi ei ole tässä asiassa mikään viaton sivustakatsoja, vaan Euroopan kärkimaita sotilasmenoissa. Juuri kun kaikkien tulisi yhdessä ponnistella lastemme tulevaisuuden eteen, etsiä ratkaisuja ilmastonmuutoksen tuomiin ongelmiin, me löydämme itsemme tilanteesta, jossa sota voi olla mahdollinen todellisuus.
Miksi-kysymykseen Yuval Noah Harari antaa meille vastauksen: ”Ei pidä koskaan aliarvioida ihmisen tyhmyyttä. Ihmisellä on taipumus toimia itsetuhoisesti sekä henkilökohtaisella että kollektiivisellä tasolla.”
Markku Laitinen
Pietarsaari