Sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksenteossa, johtamisessa ja kehittämisessä korostuu tarve vaikuttavuustiedon hyödyntämiseen. Sosiaalityön vaikuttavuus haavoittuvuuden ehkäisijänä on olennainen kysymys alueen väestön hyvinvoinnin ja terveyden, sote-integraation ja hyvinvointialueiden taloudellisen tilanteen vuoksi.
Sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen ennaltaehkäisevät inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset on tärkeää tehdä näkyväksi ja luoda porrasteinen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteen sovittamiseen perustuva tuki läpi elämänkaaren. Tähän tarvitaan nykyistä vahvemmin tieteellistä sosiaalityön, sosiaalipalvelujen ja sote-integraation tutkimusta ja kehittämistä.
Tuloksina saatu vaikuttavuustieto tukee rajallisten resurssien vaikuttavampaa käyttöä, jolloin asiakas saa palvelut Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella paremmin kohdennetusti ja vaikuttavasti.
Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden osaaminen vahvistuu sekä pito- ja vetovoima kehittyy myönteisesti. Sosiaalialan terveydenhuollon kustannuksia ennaltaehkäisevää vaikutusta sote-integraatiossa voidaan parantaa.
Tutkimus- ja kehitysyksikkö painottuisi asiakkaiden ja hyvinvointialueen palvelujärjestelmän tarpeista kumpuaviin sosiaalityön, sosiaalipalvelujen ja sote-integraation käytäntötutkimuksiin, jolloin niillä olisi selvä tarve, oikeutus ja hyöty hyvinvointialueelle.
Tutkimusta ja kehittämistä tehtäisiin pääsääntöisesti ulkoisella rahoituksella. Päätarkoituksena olisi kustannusvaikuttavuustiedon ja vaikuttavuustiedon tuottaminen sekä tutkitun tiedon pohjalta palvelujen kehittäminen. Muita painoalueita voisivat olla digitaalisten sosiaalipalvelujen tutkimus, sosiaalityön asiantuntijuuden tutkimus sekä asiakkaiden osallisuuden tutkimus.
Hyvinvointialueiden oma rahoitus tulisi mukaan vasta sitten, kun se mahdollistaa Etelä-Pohjanmaan asukkaille ja asiakkaille tulevaisuusinvestointeja, jotka kantavat. Tutkimus- ja kehitysyksikkö organisoitaisiin kevyesti sopimusorganisaatiomallilla, jossa hyvinvointialue tarjoaisi tutkijoille työtilat ja työvälineet – palkat maksettaisiin ulkoisesta tutkimus- ja hankerahoituksesta.
Yksikkö toimisi eteläpohjalaisena vastinparina ja valmistelu- ja toimeenpanoresurssina hyvinvointialueelta Sisä-Suomen yhteistyöalueella toteutettaviin hyvinvointialueiden yhteisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin ja selvityksiin. Toimintaa voitaisiin laajentaa monialaiseksi. Näin Etelä-Pohjanmaa saisi pitkäjänteisesti paitsi kustannussäästöjä myös ison terveys- ja hyvinvointihyödyn asukkailleen ja sote-palvelujen käyttäjille.
Arto Rautajoki
YTT
Seinäjoki
Mikko Taipale
PsT, tutkija
Kurikka