Etelä-Pohjanmaan aluehallituksen puheenjohtaja Lasse Hautala ja Pohjanmaan aluehallituksen puheenjohtaja Anne Salovaara-Kero kirjoittavat viisaasti, että ”nyt on aika vahvistaa edellytyksiä pitkäjänteiselle, vaikuttavalle ja taloudellisesti kestävälle kehittämiselle hyvinvointialueilla” (Ilkka-Pohjalainen 26.5.).
Median negatiivisesta palautteesta huolimatta hyvinvointialueet ovat onnistuneet järjestämään sote-palvelut paremmin kuin kunnat aiemmin (THL). Palvelujen saatavuus on jo kokonaisuutena paremmalla tasolla kuin kunta-aikana. Jos kuitenkin kehittämisen katse painottuu lähes yksinomaan terveydenhuoltoon, rakennetaan kapeaa ja kallista järjestelmää.
Hyvinvointialueen rakenteet, tutkittu tietopohja, asiakaslähtöisyys, osaamisen porrastaminen, ymmärrys sosiaali- ja terveyspalvelujen tilasta, osaava henkilöstö ja laadukas johtaminen ovat kustannusvaikuttavan hyvinvointialueen perusta.
Vaikuttava sosiaali- ja terveydenhuolto toimii yhteen sujuvammin ja säästää kustannuksia. Esimerkiksi ennaltaehkäiseviin sosiaalihuollon palveluihin investointi säästää terveydenhuollon kustannuksia (Sulava-tutkimushanke 2025).
Sosiaalihuolto kohtaa ihmiset arjessa, ehkäisee ongelmia, rakentaa osallisuutta, vahvistaa turvallisuutta, turvaa yhdenvertaisuutta sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Tästä syystä sosiaalialan tutkimusperustainen kehittämisosaaminen on kriittinen investointi kansanterveyteen ja vaikuttavaan sote-palvelujärjestelmään. Sen vähäisyys hyvinvointialueilla ei ole vain lyhytnäköistä. Se on strateginen virhe.
Sosiaalihuoltoa vahvistavat tutkimuspohjaiset kehittämisrakenteet ja resurssit puuttuvat monilta hyvinvointialueilta.
Samalla menetetään kokemusta ja osaamista tiedolla johtamisesta. tiedontuotannon kehittämisestä, vaikuttavuuden rakentamisesta, siiloutuneiden palvelujen purkamisesta ja systeemisestä kehittämisestä. Sosiaalialan asiantuntijat osaavat tukea vaikeimmissa elämäntilanteissa olevia sekä luoda kestäviä ratkaisuja yhdessä asiakkaiden ja alueen asukkaiden kanssa.
Ilman tutkimusperustaista kehittämisosaamista ja työn arkeen kiinnittyvää hyvinvointialueen strategiaan perustuvaa osaamisen kehittämistä sosiaalihuolto ei kuitenkaan skaalaa vaikuttavia käytäntöjä sote-kokonaisuuteen, eikä uudista järjestelmää. Kun arjen työtä kehitetään vaikuttavuustutkimusta hyödyntäen, vahvistetaan samalla palvelutoiminnan osaamista ja puretaan tehottomia prosesseja.
Tuloksena syntyy vaikuttavaa työtä pienemmillä kustannuksilla. Ilman vahvaa sosiaalihuollon tutkimuspohjaista kehittämistä monet kestävät säästöt jäävät saavuttamatta.
Sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset tulee tehdä näkyväksi ja luoda porrasteinen sosiaali- ja terveydenhuollon tuki läpi asiakkaan elämänkaaren. Tähän tarvitaan vaikuttavuustutkimusta ja jatkuvaa osaamisen kehittämisen tukea kaikkiin sosiaalihuollon palvelutehtäviin.
Sosiaalihuollolla on ratkaiseva merkitys kansanterveyteen ja turvallisuuteen. Sosiaalinen hyvinvointi, osallisuus, yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen saama tuki ovat olennaisia yhteiskunnan selviytymiskyvylle ja jopa yhteiskuntarauhalle.
Arto Rautajoki
kehitysjohtaja
yhteiskuntatieteiden tohtori
SONet BOTNIA
Seinäjoki