Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) huomauttaa, että vaikka hoitajamitoitusta vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa laskettaisiin, tulee ihmisten hoidontarve täyttää.
– Vaikka lain tasolla se minimi laskettaisiinkin, niin uskon, että esimerkiksi aluehallintovirastot voisivat edelleenkin vaatia mitoituksen nostamista, koska palvelutarve täytyy kuitenkin tyydyttää, Juuso sanoo STT:n haastattelussa.
Hän huomauttaa, että ympärivuorokautisessa hoivassa tällä hetkellä olevien hoidontarve on todella suuri.
– Minun kuulemani luku on, että yli 90 prosenttia heistä on vakavasti muistisairaita. He ovat myös monisairaita henkilöitä, on erilaisia verenpainetauteja, diabetesta, neurologisia sairauksia, tuki- ja liikuntaelinsairauksia ynnä muuta. Eli hoito on erittäin vaativaa.
Juuson mukaan tällä hetkellä selvitetään hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti, onko jotakin sellaista teknologiaa, joka voitaisiin laskea hoitajamitoitukseen.
– Jos sen lisäksi halutaan hoitajamitoitusta laskea, niin se on tietenkin arvovalinta tältä hallitukselta. Myös siltä kannalta, että saadaanko hoitajavähennyksellä lisättyä ympärivuorokautisen hoivan paikkoja, koska tarve on aivan valtava.
Orpo suhtautunut mitoitukseen kriittisesti
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) mainitsi pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina hoitajamitoituksen osana normeja, joita tullaan tarkastelemaan säästöpäätöksiä tehtäessä hallituksen kehysriihessä ensi viikolla.
– Olen ollut hyvin kriittinen jo vuosia näin korkeisiin hoitajamitoituksiin, koska siinä on ollut se ongelma, että hoitajia ei ole riittävästi. Juuri niin kuin varoitettiin aikanaan jo vuosia sitten, se on johtanut tilanteeseen, jossa hoitajapula on itse asiassa vain kasvanut. Koska lakisääteiset mitoitukset ohjaavat hoitajia nyt yhteen hoidon muotoon ja se pula on aivan valtava siellä muualla.
Ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitus on ollut huhtikuusta lähtien 0,65 työntekijää jokaista asiakasta kohden.
Mitoituksen on määrä nousta 0,7 työntekijään asiakasta kohden, mutta nykyinen hallitus lykkäsi mitoituksen kiristymistä vuoden 2028 alkuun.
Mitoitusta on nostettu asteittain. Vuonna 2020 se oli vähintään 0,5.
Psykologien ja kuraattorien siirtoa vasta selvitetään
Juuso sanoo myös pitävänsä epätodennäköisenä, että koulupsykologien ja -kuraattorien mahdollisesta siirrosta hyvinvointialueilta takaisin kuntiin tehtäisiin kehysriihessä päätöksiä.
Hänen mukaansa asiaa vasta selvitetään ja sen jälkeen katsotaan, miten on järkevää toimia. Selvitysryhmällä on aikaa tämän vuoden loppuun.
– Asian selvittely on vielä kesken. On mahdollista, että kehysriihessä keskustellaan asiasta. Mutta että siitä tällä hetkellä ja näillä tiedoilla pystyttäisiin päättämään – en usko, että on mahdollista.
Juuso huomauttaa, että kyseiset työntekijäryhmät siirrettiin kunnista hyvinvointialueille vasta reilu vuosi sitten.
– Nyt on ajankohtaista, että saamme selvitettyä, miten tämä siirto on onnistunut, miten se vaikuttaa palveluiden saantiin ja mitä tarkoittaisi se, että siirrettäisiin takaisin kunnille. Eli parantaisiko se jollakin tavalla palveluiden saatavuutta.
Pääministeri Orpo sanoi pääministerin haastattelutunnilla, että psykologit ja kuraattorit olisi luontevaa irrottaa hyvinvointialueilta takaisin kunnille. Hän perusteli tätä muun muassa eri tahojen välisen yhteistyön parantamisella. Asiaa pohti myös opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) Helsingin Sanomien haastattelussa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ilmoitti tämän jälkeen katsovansa, että kuraattorit ja psykologit on syytä pitää edelleen osana hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluita.
Psykologiliitto puolestaan kehotti arvioimaan tarkkaan, tehdäänkö jo tehdyn uudistuksen perään uusi hallinnollinen muutos.